7.6.2012

True Blood -eläinrata


Astrologia on moniulotteinen juttu. Sen tietävät kaikki jotka ovat perehtyneet asiaan Aurinkomerkkejä, viikkohoroskooppeja ja kuka-tykkää-kenestäkin tähtimerkkikirjoja syvemmälle. Ja niin kuin musiikissa (onhan se sentään astrologian sisar), astrologiassakin on erilaisia "tyylisuuntauksia" (astrologian lajeista olen laatimassa seikkaperäistä ja pitkä(veteist)ä kirjoitusta myöhemmäksi, joten niitä emme käsittele tässä yhteydessä). Niin kuin on olemassa klassista musiikkia, jazzia, kansanmusiikkia ja heavy metallia, on myös poppia, rokkia ja suomi-iskelmää. Ja vaikka mitä. Viekö se uskottavuutta musiikilta, että jamppa laulaa serkkupojan häissä nuotin vierestä karaokea, tai tekeekö se musiikin jotenkin vähempiarvoiseksi, jos latinokaunotar lurauttaa muutaman horjuvan sävelen tuhatpäiselle yleisölle uimapukua pienemmässä asussa?

Ei tietenkään. Ei musiikki kulu, eikä sen arvoa tai totuudellisuutta hetkauta se mitä sillä tehdään tai jätetään tekemättä. Olisipa sama mahdollista astrologiankin kohdalla, koska niin sen mielestäni pitäisi mennä. Vaan kun joku tekee surkean tulkinnan tähtikartasta tai erehtyy ennustamaan vaalituloksen väärin, niin "astrologia ei toimi". Kun joku tekee (vaikka hyvinkin) horoskooppimerkkihömppää, niin sekin tuntuu lokaavan astrologian herkkää hipiää. Kun ei ymmärretä että jos joku astrologiaan liittyvä "ei toimi" tai on kevyttä ja viihdyttävää, se ei tarkoita sitä etteikö astrologiasta olisi paljon muuhunkin, etteikö pintatasojen ja sivuhaarojen lisäksi olisi myös jotain hyvin syvää ja merkityksellistä.

Viihteellinen "pop-astrologia" jakaa mielipiteitä sekä ammattilaisten että harrastelijoidenkin piireissä. Jonkun mielestä astrologian viihteellistäminen on astrologiaa halventavaa ja sen ennestäänkin kyseenalaista mainetta heikentävää. Toiset ovat toista mieltä. Minä olen sitä mieltä, että astrologialla saa leikkiä. Sen avulla voi tehdä erinomaista viihdettä, mutta maukkainta se on ammattimaisesti tehtynä, eikä viihdettä ei saa myydä valheellisin perustein. Horoskooppiviihdettä ei saa myydä "todellisena astrologiana" eivätkä pelkällä Aurinko-, Kuu ja nousumerkkituntemuksella pelaavat näkijät ja tietäjät tai muut vastaavat saa myydä itseään astrologeina. Se ei ole eettistä, eikä oikein kuluttajaa kohtaan. Mutta huh-heijaa, minun piti tehdä tänään oikein tosi, tosi kepeä ja viihdyttävä juttu, mutta tässä sitä taas vaahdotaan otsasuoni pullottaen. Voi tuota sisäistä Saarnaajaa...

Astrologian peruskursseilla annan usein oppilaille tehtäväksi miettiä erilaisia fiktiivisiä hahmoja, jotka omasta mielestä sopivat kuvaamaan eri tähtimerkkejä. Tunnetut kirjat, elokuvat, tv-sarjat ja sarjakuvat sopivat erinomaisesti. Itse leikittelen mielelläni näillä tähtimerkki-hahmoilla, kun vaikka seuraan jotakin tv-sarjaa. Tiistaina jo tunnustin nauttivani lauantaisin tulevasta BBC:n fantasiasarjasta Merlin, ja tänään paljastan että torstai-iltoihin ajoittunut HBO:n vampyyrisarja True Blood on yksi ehdottomia suosikkejani (se on myös avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan lempisarja, joten en ihan huonossa seurassa ole mieltymysteni kanssa). Tämä on nyt erityisen ajankohtainen aihe, sillä TV2 lähettää tänään neljännen tuotantokauden 2 viimeistä jaksoa, joita odotan malttamattomasti. Ja sen jälkeen odotan malttamattomasti viidettä tuotantokautta, jota saammekin odotella ainakin ensi kevääseen.

Sarjan loistavien henkilöhahmojen innoittamana olen siis tehnyt oman True Blood -eläinradan. Jos sarja on tuttu, ota osaa kommentoimalla valintojani tai lähettämällä oma versiosi. Jos vampyyrifantasia ei voisi vähempää kiinnostaa, lupaan seuraavalla kerralla tehdä eläinratahahmotelman jostakin kulturellimmasta kirjallisesta teoksesta (kuten Muumit).



True Blood -zodiac

Oinas - Tara Thornton

Suorasukainen, vahva ja ajoittain aggressiivinenkin Tara on loistava esimerkki fyysisestä, aloitteellisesta ja itsenäisestä Oinaasta. Because she doesn't take shit from nobody.

Härkä - Sam Merlotte

Sam on luotettava, vakaa ja maanläheinen, paitsi silloin kun joku uhkaa hänen omaisuuttaan. Pitkäpinnainen mutta ärsytettynä massiivisesti räjähtävä Sam on yleiseltä olemukseltaan rauhallinen ja lempeä.

Kaksoset - Jessica Hamby

Kaunis ja sosiaalinen Jessica on vampyyrinä vasta lapsi, eikä totutteleminen uuteen elämään ole aina niin helppoa. Jessica on iloinen ja sosiaalinen, mutta hieman levoton ja ristiriitainen tyttö, joka ei oikein tiedä kumpaa puolta personastaa kuuntelisi.


Rapua kuvaa täydellisesti Sookien ja Jasonin edesmennyt mummi, joka on kasvattanut lapset perinteisessä, kotoisassa ja lämpimässä ilmapiirissä. Hyviä tapoja, Jumalaa ja perinteisiä arvoja kunnioittaneella Adelella on kuitenkin muutama salaisuus taskussaan (ainakin kirjasarjassa).

Hoyt on täydellinen mammanpoika, joka on elänyt ikänsä voimakkaan ja manipuloivan äitinsa helmoissa. Hoyt on uskollinen, luotettava ja kiltti kotikeskeinen mies, jonka kotileikki vampyyri Jessican kanssa sai hänet irtaantumaan äidistään, mutta ei muuten oikein osoittautunut Hoytin toiveiden mukaiseksi.

Leijona - Eric Northman

Kuka voisikaan edustaa paremmin Leijonan luonnetta, kuin tämä tuhansia vuosia vanha yli 2 metrinen vaalea viikinkikuningas. Vaikkakin ylpeä, omanarvontuntoinen, turhamainen ja itseriittoinen, hänen kylmässä rinnassaan on myös lämmin ja oikeudenmukainen sydän. Vertauskuvallisesti ainakin. Ericin näyttelijä ruotsalainen Alexander Skarsgård kertoikin ottaneensa mallia leijonista ja omaksuneensa parhaansa mukaan niiden liikkeet, eleet ja olemuksen toteuttaessaan tätä näyttelemäänsä hahmoa.

Neitsyt - Terry Bellefleur

Terry on Vietnamin sodassa henkisesti vaurioitunut mies, joka rakastaa luontoa, eläimiä ja palvelusten tekemistä muille ihmisille. Hän on hyväntahtoinen ja kiltti, käytännöllinen henkilö, jonka vuosikymmenien yksinäisyys päättyi vastikää hänen ryhtyessä uusioisäksi työtoverinsa/puolisonsa lapsille.

Vaaka - Pam

Ericin "lapsi" ja oikea käsi Pam on luotettava ja lojaali ystävä, jos tähän asemaan joku sattuu pääsemään. Ulkoisesti hän on aina sävysävyyn huoliteltu (jakkupukuja ja konservatiivista muotia), tyylikäs ja kovin turhamainen, mutta luonteeltaan raudanlujaa johtaja-ainesta. Hän edustaa mielestäni sitä harvinaista Vaaka-tyyppiä, joka on oppinut olemaan jahkailematta ja luottamaan siihen että tietää mitä haluaa. Pam on rautaa!

Skorpioni - Bill Compton

Bill on hillitty, kontrolloitu ja tyypillinen romanttisten rakkauskertomusten "tumma ja salaperäinen rakastaja". Hänen rakkautensa Sookieta kohtaan on syvää, lujaa ja kaiken kestävää. Vaikka hän on päällisin puolin vakaa, oikeudenmukainen ja hyväntahtoinen, Billillä on myös salatut valtakuvionsa, ja hallitun ulkokuoren alta löytyy myös hiven julmuutta ja juonittelua.


Alcide on tumma ja tulinen, ja erittäinen maskuliininen ihmissusi, joka rakastaa vapautta, riippumattomuutta ja omia polkujaan. Alcide ei halua sitoutua ryhmiin eikä perustaa perhettä, sillä tärkeintä hänelle on saada tehdä omia juttujaan vapaana ja kahlitsemattomana.

Sookien veljessä Jasonissa on luonnonlapsimaista viehätysvoimaa. Hänen parhaat puolensa ovat fyysisten avujen lisäksi iloisuus, mutkattomuus, huumori ja ikuinen optimismi. Hänen viisautensa ei ole kirjoista peräisin, mutta hän osoittaa tietynlaista "mattinykäsmäistä" filosofointikykyä mitä yllättävimmissä tilanteissa.

Kauris - Nan Flanagan

Nan on viileän älyllinen, kunnianhimoinen ja päämäärätietoisuudessaan armoton vampyyri, joka toimii julkisuudessa vampyyrien asioita ajavana tiedottajana (ja nykyisen kuninkaan, Billin takapiruna). Tärkeintä on se, että julkisivu säilyy moitteettomana ja kaikki muistavat asemansa.

Vesimies - Lafayette Reynolds

Taran serkku Lafayette ei ole mikään tavanomainen burgerin paistaja. Lafayette erottuu joukosta yksilöllisen pukeutumisensa ja suorasukaisten juttujensa ansiosta. Hän on myös kekseliäs ja nokkela, eikä yritteliäisyyttäkään tältä mieheltä puutu.


Lettie Mae on Taran pahasti alkoholisoitunut äiti, joka saa myöhemmin elämässään uuden mahdollisuuden kun pahat henget on manataan hänestä pois. Lettie Mae löytää onnensa paikallisen papin vaimona, eikä hän väsy kiittämään Jeesusta uudesta elämästään.

Andy on v-huumeeseen koukkuun jäänyt poliisi, jonka hommat eivät aina mene ihan putkeen. Heikko itseluottamus ja kova tarve todistella omaa pätevyyttään ovat suistaneet Andyn elämän ohjakset pois hänen käsistään. Onneksi serkkupoika Terry välittää ja auttaa.

Voi miten paljon muitakin mielenkiintoisia henkilöitä tähän sarjaan mahtuu, ja moneen merkkiin olisi ollut tunkua, mutta tässä nyt nämä ensimmäisenä mieleen tulleet. Kummallista oli se, että en keksinyt tyydyttävää tähtimerkkiä sarjan sankarittarelle, telepaattiselle tarjoilija Sookielle. Hän on käytännöllinen, siisti, nokkela ja sarkastinen, vahva ja pärjäävä, mutta isoäitinsä arvoja kunnioittava hyvä ihminen. Maanläheisyys, luotettavuus ja ahkeruus on hänessä aivan selkeää ja vetäisi meitä Neitsyen suuntaan - Merkurius on aivan selvästi hyvin voimakkaasti esillä - mutta se ei jotenkin tunnu riittävän tälle hyvin realistisella ja monikerroksiselle hahmolle.

Mitä itse ehdottaisit Sookien tähtimerkiksi?

Tämän artikkelin kuvat omistaa hbo.com.

6.6.2012

Mato ei kaadu


Tämän blogin aloittamisen myötä olen pohtinut paljon ihmisten alitajuisia odotuksia siitä, miten he tulevat vastaanotetuiksi. Monella taitavalla ja älykkäällä henkilöllä on syvälle juurtunut oletus siitä, että heidän yrityksensä torjutaan, että se mitä he tekevät ei kelpaakaan ja että heille nauretaan. Toiset taas mennä porskuttavat ja ryhtyvät monenlaisiin projekteihin, aloittavat yrityksiä ja tarttuvat toimeen sen kummempia miettimättä tietäen että kaikki sujuu, että heidän toimensa vastaanotetaan lämpimästi ja ihmiset tukevat ja kannustavat heitä. Ja kummallista kyllä, usein käykin juuri niin. Mielemme on kuin hakukone, joka työskentelee taukoamatta löytääkseen todistusaineistoa uskomuksilleen. Kun uskomme että maailma torjuu tekemisemme vaikka kuinka yrittäisimme, se on juuri se mitä havaitsemme tapahtuvan. Sitä saa mitä tilaa.

Kuu syntymäkartallamme kertoo varhaisen vuorovaikutuksen kokemuksistamme.
Se kertoo siitä miten olemme lapsena tulleet vastaanotetuksi ja miten meihin ja tekemisiimme on suhtauduttu. Vaikka Kuu kertoo niistä kokemuksistamme miten äiti (tai sen henkilön joka meidät on lapsena hoitanut ja ruokkinut) on antanut meille hyväksyntää ja huolenpitoa, se ei kuitenkaan kuvaa konkreettista äitiämme vaan niin sanottua "sisäistä äitiämme". Kuu on siis on sisäistetty äitikuva ja se on latautunut niillä tulkinnoilla, joita lapsuudessamme olemme äidistämme tai huolenpitäjästämme tehneet. Tämän filtterin kaltaisen kuvan läpi olemme häntä havainnoineet, ja edelleen se toimii sisällämme muokaten kokemuksiamme ja havaintojamme todellisuudesta.

Omalla kartallani Kuu on Skorpionissa - tuossa epäluuloisessa ja varautuneessa merkissä, joka on taipuvainen synkistelemään ja suojautumaan. Näin kerrotaan. Se tekee myös yhden karttani tarkimmista ja haasteellisimmista aspekteista Saturnuksen kanssa, mikä on omiaan kuvaamaan pelkoa ja epävarmuutta siitä, että kun yrittää jotain, niin tuleekin torjutuksi, hylätyksi ja nolatuksi. Ettei koskaan kelpaa. Olen viime aikoina tullut kiusallisen tietoiseksi siitä, miten huolissani olen ollut omien tekemiseni tai sanomiseni vastaanotosta. Tajuan että tuo pelko on ollut suurin ja ehkä jopa ainoa este monen ideani toteuttamisen tiellä. Ehkäpä olin vasta nyt valmis murtautumaan tuosta itse luomastani vankilasta ja aloittamaan pitkään lykkäämieni ideoiden toteuttamisen käytännön tasolla. Haluaisinkin kiittää sydämeni pohjasta kaikkia teitä tämän blogin lukijoita, jotka olette soittaneet tai lähettäneet minulle kannustavaa palautetta kirjoituksistani. Olen ollut äimistynyt sekä tästä lukijamäärästä (parissa viikossa lähes 4000 kävijää!) että saamastani lämpimästä vastaanotosta. On aina yhtä ihanaa huomata olevansa väärässä, ja että ne omat pelot ja epäluulot olivatkin vain hataria heijastumia jostakin, mikä on tapahtunut ikuisuuksia sitten.

Kun mietimme työasioita astrologisesti, Kuun merkitys jää herkästi Auringon, Marsin ja MC:n varjoon. Itse kuitenkin ajattelen, että Kuu (kuten varhaisen vuorovaikutuksen vaikutukset persoonassamme) on kaiken sen pohjalla mitä teemme. Haasteellisesti sijoittunut Kuu voi kertoa sellaisesta lannistuneisuudesta ja epäonnistumisen pelosta, ettei koskaan tule yrittäneeksi mitään. Kyse on turvallisuudesta. Kun ei mitään yritä, ei voi epäonnistua. Mato ei kaadu.

Kuu kertoo alitajuisista asenteistamme ja odotuksistamme ihan kaikissa elämämme asioissa. Esimerkiksi Kuun ja Saturnuksen haasteellinen suhde voi kertoa armottomasta itsekritiikistä, riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden kokemuksesta. Siitä saattaa seurata ylikompensaatiota, joka ilmenee usein ahkerana yrittämisenä, velvollisuudentuntoisuutena ja ylivastuullisuutena. Tällöin hyväksytyksitulemisen tunnetta yritetään ostaa olemalla mahdollisimman hyvä ja kiltti ja tunnollinen, vaikka sisäinen todellisuus väittää muuta. Siksi raadannasta saatu kiitos ei koskaan riitä, eikä tuo aidosti koskettavaa mielihyvää, sillä kuten kannettu vesi ei pysy kaivossa, ei ulkoapäin tuleva kiitoskaan voi lopulta paikata pohjalla olevaa huonommuuden tunnetta. Ellei ole siitä valmis luopumaan. Tämän vuoksi Saturnus-Kuu -haaste on usein hyvin uuvuttava kuvio ja alitajuiseksi käyttäytymismalliksi muuttuneena yksi elämän energiavarkaista.

Miten Kuun sijainti (merkki, huone, aspektit) omalla kartallasi kertoo siitä miten odotat tulevasi vastaanotetuksi - hyväksytyksi tai torjutuksi? Mikäli sinulla on haasteellinen Kuu kartallasi, miten olet työskennellyt rakentaaksesi luottamustasi ja päästäksesi turvallisuudentunnetta uhkaavista peloistasi?

5.6.2012

Velhoja ja lohikäärmeitä - tarina Pluto-ajasta


Rakastan tarinoita. Ja vielä enemmän kuin tarinoiden juonta, rakastan tarinoihin kätkettyä symboliikkaa, metaforia ja mielikuvia, jotka uskomattomalla herkkyydellä ja tarkkuudella kuvaavat ihmisten elämässään kohtaamia vaiheita ja ilmiöitä. Jumaltarustoissa on astrologian juuret. Päähäni pälkähti kerran ajatus, että mytologia on ihmispsyyken arkeologiaa, vaikkakin ajankohtaista yhtä edelleen - ja niin kauan kuin ihmiset vihaavat ja rakastavat, saavat lapsia ja eroavat, kärsivät, toipuvat, rakastuvat uudelleen, menettävät, toivovat ja lopulta kuolevat. Vaikeissakin elämäntilanteissa tarina voi yltää sinne, minne mikään muu ei voi koskettaa. Tarina voi antaa ymmärrystä ja voimaa jaksaa silloinkin, kun tuntuu että mikään muu ei enää auta. Mutta miksi? Siksi koska tarina on totta. Jokaisella meillä on omat tarinamme, jotka ovat meille totta. Sellaisen tarinan kuuleminen ja sen sisäistäminen herättää usein voimakkaita tunteita. Tuntuu kuin koko olemuksemme resonoisi tämän tarinan taajuudella. Useimmilla meistä on ollut lapsena tietyt sadut, joista olemme pitäneet enemmän kuin muista. Voit saada arvokasta tietoa itsestäsi muistelemalla lapsuutesi lempitarinoita tai niitä kertomuksia jotka viehättävät sinua nyt. Voit huomata, että niissä on aina jokin samankaltaisuus, jokin henkilökohtainen vastaavuus siihen kuka olet, missä olet ja miksi olet.

Astrologian kursseilla tapahtuu joskus häkellyttävä ilmiö, kun jokin tarina (esimerkiksi Cereksen sydäntäriipaiseva tarina tyttärensä menettämisestä Hadekselle) yhtäkkiä energisoi ilmatilan, kaikki sähköistyvät, hiljenevät ja tuntevat tarinan voiman koskettavana syvällä omassa sydämessään. Nenäliinapaketti jakoon. En ole koskaan huomannut, että teoreettinen opettaminen tai PowerPointien esittely uppoaisi samalla tavalla suoraan kaikkien mielen rakennelmien ja järjen verkostojen läpi suoraan välittömäksi kokemukseksi. Luettelemalla Chironia käsittelevät avainsanat ja teoreettiset ydinideat ihmiset oppivat asioita jotka liittyvät Chironiin. Kertomalla tarinan viisaasta ja epäitsekkäästä Kheiron kentaurista (joka parantumattomasta tuskastaan huolimatta ei katkeroitunut, vaan auttoi ja opetti muita voimakkaan kutsumuksensa ja vilpittömän rakkautensa vuoksi) kuulijat saavat välittömän kokemuksen siitä, mistä Chironissa oikeasti on kysymys.

Viime lauantaina Sub-kanava alkoi taas pitkästä aikaa lähettää BBC:n laadukasta fantasiasarjaa nimeltä Merlin, joka pohjautuu Kuningas Arthurin ja pyöreän pöydän ritarien legendaan. Kyseessä on nuoren Arthurin ja hänen palvelijansa Merlinin kasvutarina. Merlinistähän ajan myötä kehittyi maailman mahtavin velho, joka on tuttu joka ipanalle niin Walt Disneyn piirrettyjen kuin Harry Pottereidenkin kautta. Merlin -sarjan jokainen jakso on täynnä arkkityyppisiä hahmoja, tilanteita ja astrologista symboliikkaa. Viime jakso oli häkellyttävin Pluto -presentaatio, jota olen pitkään aikaan nähnyt. Ohjelman keskellä oli eräs pätkä, jota hyvällä syyllä voisi käyttää opetusmateriaalina Plutoa käsittelevällä kurssilla tai luennolla. Kuvaan sen teille tässä sanallisesti mahdollisimman tiivistetyssä muodossa, ja papukaijamerkki sille, joka löytää siitä oleellisimmat Pluto-symbolit ja Pluto-aikaan tai Pluto-persoonallisuuteen liittyvät metaforat.

Kuningas oli kasvattanut vuosikaudet kaunista ottotytärtään Morganaa kuin omaansa. Monien sattumusten myötä tämä Kuninkaaseen uppiniskaisesti ja kaunaisesti suhtautunut nuori neito, Lady Morgana, oli kadonnut jälkiä jättämättä ja ollut melkein kaksi vuotta kadoksissa. Hänen löydyttyään tyttö näytti muuttuneen täysin. Hän oli nöyrä, kuuliainen ja kunnioittava. Tarkkanäköisen Merlinin epäilykset heräsivät viimeistään siinä vaiheessa, kun vartija löytyi murhattuna ja Kuningas alkoi nähdä näkyjä kuolemaan tuomitsemistaan henkilöistä. Kuningas vaipui epätoivoon ja menetti järkensä. Kuninkaan poika masentui, kieltäytyi ottamasta isänsä paikkaa, ja näin ollen hallitsijaa vailla oleva valtakunta oli heikentynyt ja vaarassa. Eräänä iltana Merlin lähti seuraamaan Morganaa, joka juoksi suuren viittansa alla piilotellen linnaa ympäröivään synkkään metsään. Merlin näki kuinka Morgana tapasi siellä ilkeän noidan (sisarensa) ja kertoi tälle juonensa onnistuneen. Morganan Kuninkaan sängyn alle asettama mustaa myrkkylientä tihkuva alruunanjuuri oli tehnyt tehtävänsä ja aiheuttanut Kuninkaan hulluuden.

Morgana oli kuitenkin huomannut että Merlin oli seurannut häntä, ja hänen paha ja voimakas noitasisarensa kietoi Merlinin taikakahleisiin, jotka kiristyivät jokaisella yrityksellä irtautua niistä. Sisarukset jättivät Merlinin yksin metsään kuolemaan, ja lähtivat valloittamaan linnaa apuun kutsumansa kuolleiden armeijan kanssa. Merlin yritti taikavoimillaan saada kahleita rikki, mutta ne vain kiristyivät entisestään. Pian hän huomasi jättiläiskokoisten skorpionien lähestyvän häntä piikit iskuvalmiina. Siinä hän nyt oli. Keskellä synkkää metsää, kahleissa ja maassa makaavana, kyvyttömänä tekemään mitään estääkseen hiljalleen lähestyvän varman kuoleman. Skorpionit olivat jo piirittäneet hänet ja olivat juuri iskemäisillään, kun Merlin sai jostakin sisäistä voimaa ja koko olemuksensa keskittäen huusi ilmoihin kutsun vieraalla kielellä. Lohikäärme, joka oli joskus ollut hänen neuvonantajansa, mutta jota hän myös pelkäsi ja vihasi, mutta jonka hän oli aikoinaan sen kanssa solmimansa sopimuksen vuoksi vastahakoisesti vapauttanut, ilmestyi kuin tyhjästä ja puhalsi tulellaan kaikki skorpionit kuoliaiksi. Hän poimi maassa makaavan, kahlitun Merlinin mukaansa ja lensi ilmojen halki takaisin linnaan, jossa sota oli jo alkanut...


Jätän nämä mielikuvat nyt tulkitsematta, sillä uskon että jokaiselta teistä löytyy kyky ymmärtää tarinan symboliikkaa. Jungilaisen unientulkinnan tapaan tarinoita tulkitaan niin, että kaikki siinä esiintyvät asiat kuvaavat yhden psyyken sisältöä. Kuten unissa, niin tarinoissakin jokainen olento, jokainen ilmiö on yhden henkilön oma puoli. Eli jos tämä olisi sinun unesi tai sinun tarinasi, valtakunta kuvaisi sinua, sinä olisit myös hulluksi tullut Kuningas (kirjoitan arkkityypit yleensä isolla), masentunut Kuninkaan poika, olisit myös petollinen Sisar (Morgana), Noita, Velho ja Lohikäärme. Kaikki sinun psyykesi eri puolia. Kaikki sinun omaa sisäistä tarinaasi tässä ajassa ja tässä tilanteessa.

Kuten aiemmin Uranuksen transiitteja käsittelevässä kirjoituksessani sanoinkin, uskon vilpittömästi siihen, että kun jokin transiitti koittaa, se on juuri sitä mitä olemme sydämessämme rukoilleet. Pluton transiiteista luennoidessa olen moneen otteeseen käyttänyt vertausta, että Pluto on kuin hyväntahtoinen mutta kauhistuttava lohikäärme, joka on tullut auttamaan meitä ja pelastamaan meidät. Mutta jos pelkäämme sitä kuollaksemme ja mieluummin tuhoudumme kuin annamme lohikäärmeen auttaa (= muutoksen tapahtua), niin sitten se on niin. Pluto-aikana emme useinkaan voi valita sitä mitä tapahtuu, mutta voimme valita sen olemmeko itse muutoksen puolella vai sitä vastaan. Ja se muutos tapahtuu joka tapauksessa.

En voi estää itseäni mainitsemasta vielä tuosta Merlinin tilanteesta, että tuo kahleissa oleminen, tunne siitä että on sidottu, jumissa tai jopa täysin lamaantunut, on tyypillinen kokemus erityisesti isojen Pluto-transiittien alkaessa. Siitä se lähtee. Tässä makaan enkä muuta voi. Kun tapahtuu nöyrtyminen oman elämänsä edessä ja sen tajuaminen, että ei ole enää kuin yksi suunta, ja se on ylöspäin, niin silloin lohikäärme saapuu.

4.6.2012

Järki ja tunteet


"Ehkä se on tämänpäiväinen Superkuu, Kuunpimennys, Chironin neliö, Neptunuksen oppositio, Saturnuksen yhtymä, tai mahdollisesti Pluton ja Cereksen keskipisteessä oleva Merkurius..." Minulla ainakin on tänään kummallisen alavireinen ja jotenkin jumiutunut olo. Tutkin äsken itsemurhan tehneiden karttoja, mutta ei se mieltäni tummentanut, olo oli jo ennen sitä. Ehkä se oli juuri se syy, joka suuntasi kiinnostukseni tänään näköalattomiin ja synkkiin aiheisiin. "Kyllä se on tämä pimennys." Superkuu Jousimiehessä (14°13') pimenee tänään klo 14:11 ja aktivoi muuttuvien merkkien asteet viidestä viiteentoista. Ei se oikein osu kartalleni, tai osuu johonkin, ainahan ne osuvat johonkin. Mutta oli miten oli, unohdan karttani, sillä tämä olo on tässä ja nyt, kartoista piittaamatta. Tekee mieli hiljentyä, vetäytyä sisäänpäin ja levätä hetki tummissa vesissä. Siinä on syvästi koskettavaa rauhaa.

Tunteiden tuntemisesta, tulkitsemisesta ja analysoimisesta halusin kirjoittaa. Vaikka ensin kyllä piti puhua Plutosta, mutta sanoilla tuntuu olevan oma tahto. Ne vievät sinne minne haluavat, minä vain assistentin roolissa tyydyn näppäilemään niitä näkyville.

Tunteet. Kuu. Tapaan toisinaan ihmisiä, jotka etsivät jokaiselle tunteenliikahdukselleen tai tekemiselleen selitystä tähdistä. Kirjoitukseni alku viittaa juuri tähän ilmiöön. "Minusta tuntui tänään pahalta - no tietenkin, kun Kuu yhtyi Saturnukseen kello kaksi ja Chironkin neliöi Neptunusta." "Sain tänään kauhean raivarin töissä, mutta Mars olikin neliössä kymppihuoneeni Uranukseen." Tuttua, eikö? Useimmiten kyseessä ovat ihmiset, jotka tietävät kyllä että ei se Mars tai Chiron aiheuttanut heidän tunteitaan tai reaktioitaan, mutta kun ne kuvaavat vaan niin osuvasti, että ei voi kuin ihmetellä. Hyvänen aika, teen tätä jatkuvasti itsekin. Ja kun näkee tutun planetaarisen vastineen kartalla, niin kummasti huomio kiinnittyy löydöksen aiheuttamaan innostukseen ja saattaa vielä poikia parin tunnin session SolarFiren parissa, kun pitää katsoa kaikki kolmen edellisen vuoden Marsin kontaktit Uranukselle, että mitä niinä muina kertoina tapahtui, kun tällä kertaa se energia purkautui suuttumisena.

Mutta se tunne. Mikä se oli? Mistä se tuli? Mitä se kertoo?

Astrologiaa voi käyttää elämän ja itsensä objektiiviseen tarkasteluun, mutta sitä voi käyttää myös tunteiden ja elämän älyllistämiseen. Tutkimalla tähtikuvioita on mahdollista paeta välitöntä kokemusta ja todellista, omassa sisimmässä piilevää syytä ja seurausta. Astrologia ei voi tarjota meille vastauksia. Parhaimmillaan se tarjoaa kysymyksiä, jotka johdattavat meidät sisimpäämme kätkettyihin vastauksiin. Paitsi tietysti sellaisissa poikkeustapauksissa, että harjoittaa horaariastrologiaa ja haluaa kysyä mihin avaimet ovat kadonneet. Itse en ole horaariastrologi. Monet avaimet ovat kadonneet ikiajoiksi, mutta kun minusta tuntuu joltakin, haluan kokea sen tunteen ilman mitään älyllisiä suodattimia tai selityksiä. Olla vain siinä ja tunnustella mistä on kysymys.

Hassu juttu muuten, mutta vasta tämän kirjoitettuani muistin, että näin yöllä unta 1800-luvun alun Englannista (jossa mielelläni asuisin). Olin nuori nainen keskellä Jane Austenin tarinaa "Järki ja tunteet". Oma mielikuvitukseni oli maustanut kertomusta vielä vähän dramaattisemmilla aineksilla, ja mukana oli piilevää väkivaltaa, petoksia, murhayritys, myrkyttämistä ja pinnanalaista juonittelua. Aamulla ensimmäinen ajatukseni oli, että tänään haluan kirjoittaa Plutosta. "Ai siitähän tämä minun oloni johtuikin..."

3.6.2012

Askelmia haaveiden tiellä


Kun jokin planeetta pysähtyy vaihtaakseen suuntaa, sen katsotaan olevan erityisen intensiivisesti läsnä ajan tunnelmassa. Venus perääntyy parhaillaan Kaksosissa kesäkuun loppupuolelle saakka, Saturnus ja Pluto jurnuttavat takaperoisesti vielä jonkin aikaa Vaa'assa ja Kauriissa, ja Neptunus Kaloissa liittyy aivan pian tähän joukkoon iloiseen. Tällä hetkellä Neptunus on pysähtyneenä ja ikään kuin kaivautumassa lähtökuoppiinsa, jotta olisi torstaina valmis perääntymisjaksonsa aloittamiseen. Totuus kuitenkin on, että eivät ne planeetat oikeasti mitään suuntaa vaihda, eivätkä yhtäkkiä ala pakittaa pitkin kiertorataansa. Näin maasta katsottuna niiden kulku vain vaikuttaa siltä, ja siitä käytämme nimitystä retrograde eli perääntyminen.

Herkän haaveelliset tunnelmat ovat siis Neptunuksen alkavan perääntymisen ja Kaloissa kulkemisen vuoksi nyt hyvinkin ajankohtaisia ja voimakkaammin pinnassa kuin yleensä. Itse ainakin olen pohdiskellut viime aikoina monia neptunisia teemoja ja erityisesti unelmia ja niiden vaikutusta elämään. Kaikki alkoi oikeastaan noin kuukausi sitten, kun erään oman unelmani suhteen tapahtui jotain merkillistä. Niin kuin useimmilla, minulla on muutamia unelmia joita olen vaalinut lähes koko elämäni ajan. Kenties olen syntynyt niiden kanssa. Mutta unelmalla on unelman luonne, ja niillä on taipumus jäädä unelmiksi. Jotkut unelmat ovat niin suuria, että koko elämä voi kulua ensimmäistä askelta aikoessa. Jotkut unelmat taas on valjastettu onnen kuvitelmaan, jolloin koko elämä voi olla pelkkää valmistautumista siihen, että oikea elämä alkaa "sitten kun" unelma on toteutunut. Mitä ei yleensä koskaan tapahdu. Tai jos se "sitten kun" päivä koittaakin, saatamme huomata että ei se niin ihmeellistä ollutkaan. Neptunuksen luonteen mukaisesti, unelman kääntöpuolella häämöttää pettymys.

Tein joitakin vuosia sitten aarrekartan, jonka keskellä komeili lehdestä leikattu, ties kenenkä julkkiksen viisaasti tokaisema lause: "Muutin villit unelmani päämääriksi." Unelma on ensimmäinen askel, sen myötä saamme tietää mitä todella haluamme, mutta se ei pidä sisällään kykyä toteuttaa itseään. Siihen tarvitaan apua muilta jumalilta kuin Neptunukselta. Parhaassa tapauksessa apuun saapuvat Jupiter ja Saturnus. Jupiter yksinään saattaisi paisuttaa unelmaa niin, että siinä ei olisi enää realismin häivääkään. Se saattaisi ajaa arvioimaan omia mahdollisuuksia aivan liian optimistisesti ja ottamaan ylimitoitettuja riskejä. Tai toisella päällä ollessaan se saattaisi asettaa Unelmoijan lepotuoliin odottelemaan onnekasta sattumaa, joka toteuttaisi haaveen hannuhanhimaisesti ilman mitään omaa panostusta.

Jos sen sijaan Saturnus saapuisi yksin Haaveilijan luo, se katsoisi unelmaa niin kriittisellä silmällä, että se saattaisi säikähtää ja silkasta häpeästä kutistua olemattomaksi ja hävitä pian kokonaan Haaveilijan mielestä. Saturnus sanoisi vakuuttavasti, että eihän sinulla ole tuohon lahjoja, olet liian vanha, liian köyhä, liian tyhmä ja kaiken lisäksi sinulla ei ole tuohon aikaa. Tekisit jotain hyödyllisempää. Unelmoija tajuaisi heti miten paljon Saturnuksen sanoissa on järkeä, ja menisi kuorimaan perunoita perheelleen saadakseen typerät hupsutukset pian pois mielestään.

Mutta jos Saturnus ja Jupiter tulisivat yhtä aikaa Unelmoijan avuksi, siitä voisi syntyä jotain konkreettista. Ensin Jupiter loisi uskoa ja toivoa: kyllä tästä hyvä tulee, upea juttu, hieno tilaisuus, ajattele mitkä kasvun mahdollisuudet, tämä homma onnistuu varmasti. Saturnus puuttuisi puheeseen ja sanoisi että se kuitenkin vaatii työtä, keskittymistä, sitkeyttä, panostamista ja selkeän toimintasuunnitelman.

Jos haluat toteuttaa unelmasi, luovu unelmastasi. Tee siitä suunnitelma. Tämän siis ymmärsin joitakin viikkoja sitten kun puhuin hyvän ystäväni kanssa. Yhtäkkiä huomasin että se vanha ja toisteltu lause "olisipa ihanaa toteuttaa se juttu" ja sen kaveri "mä niin toivoisin että joskus voisin toteuttaa sen jutun" olivatkin muuttuneet muotoon "minä teen sen". Jokin tuntui erilaiselta sisällä. Jokin oli muuttunut. Ja siinä samalla kun sanoin sen ääneen, tiesin vailla epäilyksen häivääkään, että se ei vain tapahdu, vaan minä todella toteutan sen, olen jo aloittanut! Ja se tuntui aivan uskomattoman hyvältä. Paremmalta kuin mikään haaveilu ikinä.

Ensin on unelma. Täytyy tietää mitä haluaa. Sitten tarvitaan suunnitelma. Täytyy tietää mitä pitää tehdä ensimmäiseksi. Ei tarvitse nähdä koko polkua unelman toteutumiseen saakka, ensimmäinen askel riittää. Sitten täytyy uskoa siihen. Täytyy avata ovia, olla valppaana ja antaa maailmakaikkeudelle mahdollisuus auttaa. (Jonkun jääkaapin ovessa oli lappu: "Maailmankaikkeus on salaliitossa toteuttaakseen toiveeni." Ehkäpä niin, mutta se että sinulla on suunnitelma ja olet talkoissa mukana, ei varmasti haittaa yhtään.) On myös tärkeää odottaa oikeaa ajankohtaa. Se ei tarkoita sitä, että lykkää suunnitelmansa toteuttamisen aloittamista siihen kunnes on riittävän laiha tai kunnes kuopus on ylioppilas tai kunnes on enemmän rahaa tai mitä ikinä ne tekosyyt ovatkaan, joilla lykkäämme itsellemme tärkeiden asioiden toteuttamista. Se tarkoittaa sitä, että olet kuulolla itsesi ja ajanlaadun suhteen, että teet oikeita asioita oikeaan aikaan.

On myös tärkeää että uskot itseesi. Tunne siitä että tiedät suunnitelmasi toteutuvan on taikaa joka siirtää vuoria. (Jos se sattuisi olemaan unelmasi.) Tarvitaan myös sitoutumista, paneutumista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Ja oikeastaan uskon että näiden eväiden kanssa mikä tahansa on mahdollista. Richard Bachin sanoin: "Meille ei anneta sydämeemme toivetta, ellei meillä samalla ole voimaa toteuttaa sitä." Ja hyvänä lisänä tuohon tämä tuntemattoman ajattelijan viisaus: "You can have what you want. But not your second choice too."

Aivan selkeästi tämä neptuninen unelma-teema on elänyt muidenkin ihmisten mielissä juuri tänä aikana, blogimaailmassa sen ainakin voi huomata. Muun muassa Jutta kirjoittaa Kaunis päivä tänään -blogissa unelmista niin kauniisti, että halusin lainata siitä pienen pätkän.
Muutos alkaa haaveilusta, siitä hetkestä jolloin sydän huomaa, että jo olemassa olevan lisäksi saattaa sittenkin olla jokin entistä houkuttelevampi todellisuus. Haaveen tunnistamisen jälkeen vanha todellisuus ei yksinkertaisesti enää riitä, ja valinta tekee itse itsensä. Uusi polku alkaa muotoutua totutun tien viereen ja alkaa sentti sentiltä kasvaa siitä erilleen. Ensimmäiset askeleet tuntuvat tieltä poikkeamiselta, mutta kun niitä ottaa useamman, omia jalanjälkiään alkaa uskaltaa kutsua uudeksi reitiksi. Tieksi, jota kuljetaan jostakin erityisestä syystä.
Ja Jutan tavoin haluaisin myös kysyä teiltä:

"Jos sinulla olisi rajattomasti rohkeutta, minkä haaveen toteuttaisit ensimmäiseksi?"

2.6.2012

Kuninkaiden tiede?


Usein meiltä astrologeilta kysellään lempiplaneettaa tai suosikkialuetta astrologiassa. Tyypillisesti vastaan Kuu, Neptunus tai Pluto, ja että en niinkään ole kiinnostunut astrologiasta, kuin ihmisistä ja elämästä. Astrologia on minulle väline tutkia ihmisyyden ja elämän ilmiöitä. Se tarjoaa niihin mielenkiintoisen näkökulman ja auttaa hahmottamaan asioita ainutlaatuisella tavalla. Minulle astrologia on aina ollut menetelmä, tienviitta tai polku, ei koskaan itse päämäärä. En oikein jaksa innostua "astrologiaa astrologian vuoksi" harrastamisesta, vaikka ymmärrän että monelle nimenomaan itse astrologia on suuren intohimon kohde. Mielestäni on hurjan tärkeää seurata omaa intohimoaan. Jos astrologiset laskelmat ja tekniikat ovat se mikä sytyttää niin ettei malta mennä illalla nukkumaan ja joita tutkiessa unohtaa ajan kulun, niin antaa palaa! Tiedän kyllä mistä siinä on kysymys, koska astrologisen taipaleeni ensimmäiset vuoden olivat juuri tuollaisia. Kunnes se ei enää riittänyt. Aloin kysyä miksi? Mitä hyötyä tästä on? Millä tavalla tämä muuttaa minua ja elämääni käytännössä? Vai muuttaako mitenkään? Tekeekö astrologian harrastaminen minut paremmaksi ihmiseksi?

Jos astrologia todella on "Kuninkaiden tiede" ja tie oman itsensä ja elämänsä ymmärtämiseen ja sen myötä transformoitumiseen, niin eikö astrologian harjoittajien tulisi olla onnellisia ja hyviä ihmisiä? En ollut huomannut tällaista. Tunsin että astrologiaa harrastaessa olin jäänyt leikkimään tienviitan kanssa sen sijaan että olisin kulkenut sen osoittamaa polkua eteenpäin. Ehkäpä voisi ajatella, että silloin lopetin astrologian harrastamisen. Olen aina ollut ärsyttävän ehdoton aatteissani. Jos en ole onnistunut löytämään syvempää merkitystä jostakin asiasta, olen menettänyt kiinnostukseni siihen. Kyse ei ole niinkään siitä että olisin tehnyt tietoisen päätöksen, vaan siitä että liekki sammuu. En tunne vetoa asioita kohtaan, joiden en tunne vievän minua lähemmäs oman olemiseni ja elämäni ydintä. En tee kompromisseja. Puolinainen ei kelpaa.

Olen ollut myös huono toteuttamaan elämässäni mitään sellaista, johon minulla ei ole ollut sisäistä paloa. En ole pystynyt koskaan kovin pitkään jatkamaan ulkoapäin annettujen asioiden suorittamista. En ainakaan sairastumatta. Ehkäpä herkkä fysiikkani on ollut suuri lahja, sillä se on estänyt minua urautumasta ja uhrautumasta. Kaikki mitä olen elämässäni toteuttanut, on syntynyt melko spontaanista ja määrittelemättömästä sisäisestä tarpeesta, oli kyse sitten musiikista, opiskelemisesta, valkosuklaa-macadamiakeksien leipomisesta, astrologiasta tai kirjoittamisesta.

Aloitin ensimmäisen astrologiablogini kirjoittamisen helmikuussa 2009, mutta syystä tai toisesta se ei ottanut tulta alleen. Aikaani ja energiaani veivät lapset, opiskelu, asiakastyö ja Astro-TV. En ollut koskaan suunnitellut aloittavani uudestaan bloggaamista, mutta yhtäkkiä huomasinkin suoltavani astrologista tekstiä nettiin kuin mielipuoli. Auringonpimennys aktivoi Merkurius/Jupiter yhtymäni sekä 10. huoneeni. Myös Jupiter tekee tällä hetkellä ylenpalttista neliötä Merkuriukseeni, joten ei kai ole ihme että tässä ollaan. Paperille luonnosteltuna on ainakin 20 aihetta joista malttamattomasti haluan kirjoittaa, ja lisää tulee koko ajan. Esimerkiksi toissapäivänen Onnenpiste-kirjoitus vaatii ehdottomasti jatkoa, sillä en tilanpuutteen vuoksi käsitellyt (enkä tyhmyyttäni edes maininnut) sitä, että yöllä syntyneiden (Aurinko horisontin alapuolella) onnenpisteelle on myös oma laskukaavansa. Onneksi Facebookissa ja kommenteissa on ollut mahdollista vastailla kysymyksiin, täsmentää ja tarkentaa.

Tarkoituksenani oli kirjoitella lyhyesti henkilökohtaisella ja rennon humoristisella otteella astrologiasta ja muustakin itselleni tärkeästä, kuten jungilaisesta psykologiasta, unien tulkinnasta, luovuudesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Mutta kuinkas kävikään. Opettaja-arkkityyppi minussa otti ohjat käsiinsä ja kerran aloitettuaan ei meinaa saada tarinaa katkeamaan (Merkurius/Jupiter). Tuttu juttu. Ja vaikka kuinka pitkästi kirjoittaa, aina jää paljon tärkeitä asioita, näkökulmia ja yksityiskohtia pois. Sitten pitää karsia ja hioa, muokata kuvia, tarkistaa pilkkuja, sanamuotoja ja ilmaisuja. Ja poistaa niitä omituisia välihuomautuksia, joiden epäilen aukeavan vain samantapaisella huumorintajulla ja ajatusmaailmalla varustetuille ihmisille. (Olen saanut toistuvasti kuulla että niitä ihmisiä ei ole kovin monta. Toivon hartaasti asian olevan toisin.) Lopputuloksena huomaan etten ole viikkoon tehnyt mitään muuta kuin istunut koneella. Saldona päänsärky, silmästä katkennut verisuoni ja äidin poissaolevuuteen tympääntyneet lapset. Joka päivä olen luvannut itselleni että menen pitkälle kävelylle, ja joka päivä blogin hinkkaaminen on saanut minut unohtamaan lupaukseni. Täytyy siis muistuttaa itseään alkuperäisestä ideasta ja hakea horjahtanut balanssi takaisin elämään.

Ja kun joku kysyy minulta lempiplaneettaani, en koskaan vastaa Jupiter.

1.6.2012

Kollektiiviset kuplat


Hitaiden planeettojen liikkeet, niiden merkkisijainnit ja keskinäiset transiitit, kuvaavat yleisesti ottaen erilaisia kollektiivisia trendejä ja ajankohtaisia universaaleja teemoja. Ne luovat oman leimansa eri vuosikymmeniin ja näyttävät karvansa erilaisissa maailmanlaajuisissa tapahtumissa. Tämän vuoden tärkeimpiä transiitteja ovat kesäkuussa tarkaksi tuleva Uranuksen ja Pluton välinen neliö (josta enemmän toisella kertaa), sekä helmikuun alussa tapahtunut Neptunuksen siirtyminen kokonaan omaan merkkiinsä Kaloihin, jossa se pysyy vuoteen 2025 asti.

Neptunus juontaa symboliikkansa antiikin kreikan merenjumala Poseidoniin, ja vaikka "herkästä jätkästä" onkin kysymys, ei pidä aliarvioida hänen voimaansa ja valtaansa. Neptunus liitetään perinteisesti petoksiin, uhrautumiseen, antautumiseen, eskapismiin, harhakuvitelmiin, illuusioihin, valheisiin, päihteisiin ja pettymyksiin. No ei kuulosta kivalta. Mutta Neptunuksen valtakuntaan kuuluvat myös herkkyys, myötätunto, epäitsekkyys, auttavaisuus, universaali rakkaus, ykseyden kokeminen, luovuus, henkisyys ja unelmat. Se, viittaako Neptunus kartallasi mystikkoon vai marttyyriin, riippuu paljon omasta asenteestasi ja siitä miten tietoisesti elämääsi elät.

Neptunus on minulle henkilökohtaisesti läheinen ja rakas planeetta, se johon ihan ensimmäiseksi tutustuin syvemmin omaa syntymäkarttaani tutkiskellessa. Mutta sen sijaan että kirjoittaisin nyt seikkaperäistä selontekoa Neptunuksesta psykologisessa mielessä, loikkaankin pois mukavuusalueeltani ja hapuilen usvan seasta Neptunuksen kollektiivisia merkityksiä tässä ajassa. Jotta ymmärtäisimme paremmin tätä Neptunuksen uutta sijaintia, täytyy ensin tehdä pieni pyrähdys menneisyyteen. Pohjustukseksi kannattaa lukea kirjoittamani artikkeli Neptunus-sukupolvet, jossa käsittelen Neptunuksen merkkisijaintien näkymistä maailmantapahtumissa vuosina 1928-1969, sillä alla oleva on suoraan jatkoa siihen mihin tuossa aiemmassa kirjoituksessani jäin.

Ennen tätä ajankohtaista Kaloihin kotiutumista Neptunus on viettänyt muutaman vuosikymmenen itselleen hyvin vieraalla maaperällä Saturnuksen hallitsemissa merkeissä Kauriissa ja Vesimiehessä (jonka perinteinen hallitsija Saturnus edelleen on). Jutun juoni vaatii myös sen ymmärtämistä, että ennen Neptunuksen saapumista Kauriiseen kuriin ja herran nuhteeseen, se rällästi Jousimiehessä vuosina 1970-1984. Juppiterin hallitsemassa merkissä ei oltu köyhiä eikä kipeitä, ja ajan illuusio onnesta ainakin tuon jakson loppuvuosina oli näyttää menestyneeltä, kuluttaa huolettomasti, elää leveästi, harrastaa kalliisti, lentää kaukomaille kaksi kertaa vuodessa ja pitää huoli siitä että Lacosten krokotiili vilkkui sukissa ja pikeepaidan rintamuksessa. Ja mikäpä muu kuin tämä ylioptimistinen kerskakulutus oli lopulta syynä kurinpalautukseen Neptunuksen viimeisinä vuosina Kauriin merkissä.

Neptunus saapui Kauriiseen vuonna 1984, mikä ainakin länsimaissa oli aikaa jolloin kunnianhimo, uralla yleneminen ja taloudellinen pärjääminen olivat korostuneita arvoja. Yrityksiä perustettiin ja lainoja otettiin, kunnes sitten 1990-luvun alussa laman myötä Neptunus puhkaisi tämän materian kuplan. Yrityksiä haettiin konkurssiin, ihmisiä jäi työttömäksi ja Neptunuksen varjopuolet; alistuminen, lannistuminen ja pettyminen toteutuivat nimenomaan Kauriin hallitsemilla alueilla. Kuvitteelliselle kalliolle rakennetut haaveet ja kiviholveihin talletetut varat liukenivat kuin liitupiirros sateessa. Status saattoi romahtaa yhdessä yössä ja herrasta tulla työtön, katkera ja velkainen kansalainen.

Vuonna 1998 Vesimieheen siirryttyään Neptunus oli edelleen hankalassa maastossa, vai pitäisikö sanoa ilmastossa. Järkiperäinen ja kiinteä merkki ei ole paras mahdollinen paikka impressionistiselle surrealistille (ah, sivistyssanoja!), jolla on hellät tunteet ja hajanaiset ajatukset. Ajan illuusio onnesta liittyi teknologian läpimurtoon ja internetin ihmemaan syntymiseen. Mutta jos Neptunuksen vierailu Kauriissa puhkaisi kuplan nimeltään materia ja osoitti että raha ja status ei tuo onnea, niin Vesimiehessä kyseenalaistettiin mielen ja ajattelun ylivalta. Monet henkiset mestarit (kuten esimerkiksi Eckhart Tolle) löivät läpi kirjoilla, joiden ikivanhoihin viisauksiin pohjautuva ydinsanoma johdatti lukijoita ajattelevan mielen tuolla puolen olevaan viisauteen. Mielen hiljentämistä ja ajatusten elämää dominoivan virran tiedostamista alettiin harjoittaa muuallakin kuin henkisissä piireissä, ja Mindfulness aloitti voittokulkunsa niin terveys- ja sosiaalialan kuvioissa kuin maallikkojenkin keskuudessa. Neptunus Vesimiehessä tuntui opettavan meille että mieli on hyvä renki mutta huono isäntä. Rationaalisen mielen ja tiedon palvonnan kupla alkoi heikentää otettaan myös siksi, että ajan teemaan kuului oivallus siitä, että tiedekin voi olla epäluotettavaa ja tuottaa pettymyksen. Niinpä maailma alkoi olla valmis Neptunuksen uuteen tulemiseen herkässä, luovassa, mystisessä ja epäitsekkään rakkauden sanomaa julistavassa Kalojen merkissä.

Mitä siis Neptunuksen oleilu kotimerkissään oikein voisi tarkoittaa tänä aikana? Viimeksi Neptunus vieraili kotikunnaillaan Kaloissa vuosina 1848-1861, ja osviittaa voi toki hakea tuon aikajakson tapahtumista. Mutta nyt ajat ovat toiset ja ihmiset ovat valmiimpia vastaanottamaan Neptunuksen ylimaallista sanomaa aivan uudella tasolla. Luovuus, mediaalinen ja psyykkinen herkkyys sekä intuitio ja vaistonvaraisuus ovat ainakin minun kokemusteni mukaan lisääntyneet huikeasti. Ihan tavalliset ihmiset kertovat enneunistaan, kontakteista henkimaailmaan, selvännäköisyytensä aukeamisesta, parantamis- tai parantumiskokemuksistaan, luovuutensa lisääntymisestä ja hämmentävän voimallisen rakkauden tulvimisesta sydämessään.

Hitaiden planeettojen merkkivaihdokset kuvaavat mielestäni aina muutosta kollektiivisessä tietoisuudessa ja uudelle tietoisuuden tasolle siirtymistä. Mutta valon lisääntyessä myös varjot syvenevät, eikä Neptunuksen vaellus Kaloissa ikävä kyllä tuo pelkkää rakkautta ja harmoniaa. Niistä asioista voitte lukea sanomalehdistä, sillä minä aion päättää tämänkertaisen astrologisen pohdiskeluni luottavaiseen toiveeseen siitä, että tämän Neptunus/Kalat -jakson aikana saamme nähdä hämmästyttävää henkisyyden lisääntymistä aivan tavallisen kansan keskuudessa ja näkymättömien todellisuuksien avautumista tavoilla, joista vuosisatojen ajan on voitu vain haaveilla.

Tässä vielä muutaman vuoden takainen, huonosti editoitu video Neptunuksesta. Toivottavasti siitä on iloa.



(Lause joka jää kesken kohdassa 8:23 olisi jatkunut niin, että sellainen ihminen jolla on Aurinko 0° Härässä ja suurin osa muistakin henkilökohtaisista planeetoista samassa merkissä, olisi todennäköisesti hyvä koulukirjaesimerkki Härästä.)

31.5.2012

Aarretta etsimässä


Onnenpiste on varmaan tunnetuin arabialaisista pisteistä, joita astrologian runsaudensarvessa riittää monia. Historiaani tuntevat tietävätkin, että aloitin aikoinaan (1989) astrologian opiskelun (pikaisten perusteiden jälkeen) arabialaisista pisteistä, keskipisteistä, asteroideista ja kiintotähdistä. Uraaniselle Merkuriukselleni kaikki muu oli tylsää, mikä tietysti kertoi vain kypsymättömyydestäni ymmärtää sitä mikä syvyys ja voima piilee pelkästään planeetoissa ja eläinradan symboleissa. Jännittävistä astrologisista pisteistä on siis kuljettu pitkä matka takaisin alkuun. Vähän samaan tapaan kuin Paulo Coelhon Alkemisti.

Vaan eipä mennä äärimmäisyydestä toiseen. Vaikka monesti pisteet sun muut pikkuhärpäkkeet saattavat sumentaa kokonaiskuvan ja pitää astrologian harrastuksen turvallisesti mielen tasolla poissa oman sielun syvyyksistä, jolloin kartan tutkimisesta voi tulla pelkkä mieltä kiehtova turistimatka erilaisten yksityiskohtien ja tekniikoiden huvipuistoon, niin ei niitä suinkaan ole syytä kokonaan hylätä. On hyvä huomata että kiintotähdet, keskipisteet ja arabialaiset pisteet ovat oleellinen osa keskiaikaista, tranditionaalista ennustavaa astrologiaa, joten syvälliseen itsetuntemukseen tähtäävässä psykologisessa astrologiassa niiden asema ja merkitys on toinen. Mutta nämä perinteisen astrologian laskennalliset pisteet ja muut pikantit yksityiskohdat saattavat toisinaan tuoda antoisan lisänsä itsetuntemuksenkin polulle. Ja mielestäni onnenpiste on yksi niistä antoisimmista. Onhan se kuitenkin kartan kolmen keskeisimmän tekijän yhteispelillä laadittu piste.

Nykyiset tietokoneohjelmat antavat onnenpisteen ja monta kymmentä muuta hassusti nimettyä arabialaista pistettä napin painalluksella, mutta yllättävän suurta tyydytystä voi saada myös siitä, että laskee pisteen itse. Vaikkei tarvitsisi. Onnenpisteen laskutapa on nimittäin melkoisen yksinkertainen. Laske ensin kuinka monta astetta Auringostasi on Askendentille. Mikäli Aurinkosi on nousussa (eli olet syntynyt auringonnousun aikaan) ja Askendentin alapuolella, matka Askendentille voi olla peräti 359° (karttaympyrä kun on 360°), mutta alla olevassa esimerkissäni se on vain noin 120°. Sitten siirrät mielessäsi Kuutasi saman verran eteenpäin. Muistathan että "eteenpäin" astrologisella kartalla tarkoittaa aina vastapäivään. Tämä Kuun uusi asema kertoo onnenpisteesi sijainnin. Sille miksi onnenpiste lasketaan juuri näistä tekijöistä ja juuri näin on omat syynsä, mutta jottei tästä(kin) kirjoituksesta tulisi aivan liian pitkä jätän sen jutun tuonnemmaksi.

Onnenpiste syntymäkartalla

Onnenpiste kertoo syntymäkartalla siitä, mikä tai millainen on se asia, joka tuo henkilölle kaikkein suurimman ilon ja tyytyväisyyden elämässä.
Jos syntymäkartta olisi aarrekartta (mitä se tietysti onkin) onnenpiste olisi se iso X joka merkkaa aarteen sijainnin. Jatkaaksemme aarteenmetsästysmetaforalla, monien elämän alkupuolisko on aikaa jolloin taistellaan vaikeuksia vastaan, kerätään resursseja, tehdään omalta kannaltamme kestämättömiä valintoja, kriisiydytään kun yritämme päästä eroon valinnoistamme ja yritetään elättää itseämme ja mahdollista perhettämme. Harvalla on siis nuorena aikaa tai ymmärrystä todellisen aarteen etsimiseen. Ja vaikka saatamme sitä etsiäkin, etsimme sitä ulkomaailmasta, materiasta, statuksesta, toisista ihmisistä ja sen semmoisesta, mistä se ei koskaan voi löytyä. Tämän vuoksi onnenpiste avautuu usein vasta vähän vanhemmalla iällä.

Onnenpiste kuvaa sitä kohtaa itsessämme ja sitä aluetta elämässämme jossa ei kannata tehdä kompromisseja, vaan on seurattava järkähtämättömästi omia ihanteitaan ja sitä minkä tuntee omakseen. Onnenpisteen "avautuminen" on parhaimmillaan sitä, että henkilö pääsee kosketuksiin sisimpänsä kanssa sillä tavalla, että hän alkaa toteuttaa omaa henkilökohtaista "kutsumustaan" (mikä ei useinkaan liity työhön millään tavalla). Hän ikään kuin virittyy sille taajuudelle, jolla menestyminen on hänelle kaikkein luonnollisinta.


Karma-astrologit tulkitsevat onnenpisteen kuvaavan "saatavia menneisyydestä". Yleistyksenä voi ajatella, että mikäli onnenpiste sijaitsee syntymäkartalla horisontin alapuolella, henkilön suurin täyttymys liittyy antamiseen. Onnenpisteen ollessa horisontin yläpuolella, henkilön onni ja menestys liittyvät siihen mitä hän saa vastaanottaa. Karmallisesti ajateltuna kyseessä olisi niin sanotusti palkan maksun aika aiemmista palveluksista. Muutoin onnenpistettä tulkitaan melko samalla tavalla kuin muitakin syntymäkartan tekijöitä. Merkkisijainti kertoo miten onnenpisteen kuvaama onni ja täyttymys saavutetaan, samalla kun se kertoo itse aarrearkun sisällöstä. Huonesijainti kertoo elämänalueesta ja niistä kokemuksista, joihin onnenpisteemme toteuttaminen meidät käytännössä vie. Ilmentämällä onnenpisteen merkin sekä huoneen energiaa mahdollisimman puhtaasti omassa elämässään ollaan jo pitkällä aarteenmetsästyksessä.

Onnenpisteen oivaltaminen ja toteutuminen käytännössä edellyttävät kuitenkin sitä, että toteutamme Aurinkoamme mahdollisimman täysipainoisesti ja vapaasti. Kuten kaikkien muidenkin astrologisten tekijöiden kohdalla, myös onnenpiste voi jäädä löytymättä ja aarrearkku avaamatta. Toisinaan taas se on kyllä löydetty, mutta sitä ei uskalleta syystä tai toisesta käyttää. Istutko sinä oman aarrearkkusi päällä ja valitat miten epätyydyttävää elämäsi on? Vai oletko ottanut käyttöösi tämän ehtymättömän onnen lähteen, mikä se sitten kohdallasi onkaan?

30.5.2012

Oinas ja Kauris ne yhteen sopii... vai?


Horoskooppimerkkien yhteensopivuus on aihe joka kiinnostaa monia ja tuntuu joskus olevan astrologiaan perehtymättömille se ainoa mielenkiintoinen asia koko taiteenlajissa. Ja mitä ilmeisemmin se myös myy. Muutoin ei julkaistaisi niin paljon kirjoja nimillä "Tähdet ja se oikea", "Kuka sopii sinulle?", "Tähtimerkit ja rakkaus" tai "Aurinkomerkkien yhteensopivuus". Minullakin on tuollaisia kirjoja. Kellarissa. Tämä aihe jostain syystä aina hieman nostaa verenpainettani (mikä on ihan hyvä juttu, koska näin Mars-Neptunus -ihmisenä se on yleensä aika matala). Sillä kun joku kysyy millainen Vesimies on rakastajana, ovatko Jousimiehet uskollisia ja sopivatko Leijonat ja Kauriit yhteen, niin en pysty vastaamaan siihen!

Kysymys on tietenkin siitä, mistä ei ole kysymys. Astrologia ei ole tyyppioppi eli typologia, joka jakaa ihmiset kahteentoista tyyppiin. Eläinradan kaksitoista tähtimerkkiä eivät siis edusta ihmistyyppejä. Tähtimerkit edustavat kahtatoista erilaista tapaa käyttää energiaa. Kyseessä on 12 arkkityyppistä tapaa olla olemassa, toimia, ilmaista itseään jne. Ja sikäli kun jokaisen meidän tähtikartalla ovat nämä kaikki 12 merkkiä edustettuina (oli niissä sitten planeettoja tai ei), niin jokaisessa meissä on jotakin kaikista näistä tähtimerkkien edustamista energioista. Kukaan ihminen ei ole pelkkä "Oinas" tai "Kaksoset". Ei ole olemassa ihmistyyppiä, joka voitaisiin nimetä otsikolla "Kalat".

Syntymäkarttamme kertoo miten merkit ovat jakautuneet meissä, mitä on enemmän ja mitä vähemmän, mikä merkeistä toimii työalueellamme, mitä ominaisuuksia ilmennämme ihmissuhteissamme, millä energialla toimimme ja tavoittelemme päämääriämme ja mikä taas on meille ominaisin tapa ilmaista tunteitamme. Jokaisessa meissä on täysin ainutlaatuinen yhdistelmä eri tähtimerkkejä. Sen lisäksi me vielä muutumme elämän edetessä, kasvamme ja kehitymme, tulemme tietoiseksi piilevistä puolistamme ja hylkäämme joitakin toimintamallejamme. Sano siinä sitten että koska sinä olet syntynyt maaliskuussa, olet Kalat. Ja tulet hyvin juttuun Rapujen kanssa. Etsi siis kesällä syntyneitä. Mutta vain niitä jotka ovat syntyneet juhannuksen jälkeen, ei sitä ennen.

Kamoon! Sehän on ihan sama kuin tyypittelisi ihmiset kansallisuuksien mukaan (vanha vertaus, käytän silti). Tulevatko suomalaiset toimeen italialaisten kanssa? Onnistuuko avioliitto japanilaisten ja englantilaisten välillä paremmin kuin saksalaisten ja espanjalaisten suhteet? Jos joku kysyisi teiltä tällaista, vastaisitten tietenkin että ei voi yleistää. Vaikka tiedämme että on olemassa joitakin tiettyjä kaikkien tuntemia kansallisia piirteitä, olemme kuitenkin kaikki yksilöitä. Tämän vuoksi kysymykset yhteensopivuudesta pelkän Auringon sijainnin perusteella aiheuttavat minussa tuskaisuutta. (Transitoiva Merkurius on juuri nyt yhtymässä Marsiini, ja Auringonpaluukartalla Merkurius on koko vuoden yhtymässä Uranukseen Oinaassa. Että jos sellaista tietynlaista kipakkuutta on havaittavissa tässä mielipidekirjoittelussa, niin tässä sitä vaan yritetään opetella uutta ja suorasukaisempaa tapaa sen entisen huoneenlämpimän asenteen ohelle.)

Tähän yhteensopivuuden ideaan on kuitenkin syynsä. Se juontaa siitä, että tähtimerkkien (huom! tähtimerkkien, ei ihmisten joiden Aurinko on jossakin tähtimerkissä) välillä on erilaisia suhteita. Tiedät varmaan että tähtimerkit jakautuvat kahteen polariteettiin (feminiininen ja maskuliininen), neljään elementtiin (tuli, vesi, ilma, maa) ja kolmeen laatuun (johtavat, muuttuvat, kiinteät). Karkeasti yleistettynä samaa elementtiä olevat tähtimerkit ovat harmonisessa suhteessa toisiinsa, ne ovat ikään kuin samaa onnellista perhettä. Samaa polariteettia olevat merkit ovat myös vastaparipoikkeuksia lukuunottamatta harmoniassa keskenään (feminiinisiä merkkejä ovat maa- ja vesimerkit, maskuliinisia tuli- ja ilmamerkit) mutta samaa laatua olevat merkit ovatkin "riitaisaa heimoa" (uskokaa pois, käytän näitä hassuja perhe- ja heimo- vertauksia myös opetustyössäni) eli ristiriitaisessa suhteessa toisiinsa. Voit tutustua elementteihin ja laatuihin kotisivullani klikkaamalla edellä olevia sanoja.

Mutta se että tähtimerkit, nämä arkkityyppiset energiapaketit, ovat harmoniassa tai ristiriidassa keskenään ei tarkoita sitä että horoskooppimerkiltään (= henkilön Auringon sijainti trooppisella eläinradalla syntymähetkellä) harmoniset ihmiset olisivat sitä parisuhteessaan, tai että keskenään ristiriitaisissa merkeissä olevien aurinkomerkkien omistajat tulisivat toimeen jotenkin huonommin kuin edellä mainitut. Sanon vielä senkin, että kyllä ne Auringon sijainnit kartalla ovat tärkeät ja voivat hyvinkin tuoda oman osansa parisuhdetulkintaan, mutta pelkästään niiden perusteella ei voi ketään paria arpoa toisilleen sopiviksi tai sopimattomiksi.

Olin kirjoittanut tänään jo pitkät pätkät ihan toisesta aiheesta, mutta sitten sain yhteydenoton eräältä taholta joka halusi haastatella minua näistä horoskooppien yhteensopivuuksista. Tämän haastattelun pohjalta sitten käsittääkseni toimittaja laatisi astrologista sisältöä jonnekin nimeltä mainitsemattomaan mediaan. En uskalla sanoa mitään enempää, kun ohessa oli tiukat ukaasit vaitiolovelvollisuuksista ja sen semmoisista. En ikävä kyllä voi suostua tähän ehdotettuun juttuun, koska olen tiukkapipoinen tosikko siinä on kaksi asiaa perustavanlaatuisesti pielessä. Ensiksikin tämä yllä jauhamani aurinkomerkkien yhteensopivuusjuttu, joka ei toimi. Ja sitten vielä se, että joku astrologiaan perehtymätön voisi astrologin haastattelun pohjalta laatia jotakin astrologista materiaalia ihmisten nieltäväksi. Sehän on ihan sama kuin joku voisi laatia kiinankielisen runokokoelman haastateltuaan ensin tulkkia. Tai ainakin sinne päin. Tai sitten minun pitää vaan tajuta että kyse on viihteestä ja the show must go on.

29.5.2012

Ennakoinnin mielekkyys


Uranuksen transiitit ovat mielestäni niitä, joiden aikaisia tapahtumia on kaikkein vaikein ennakoida. Ja toisaalta, tekeekö se minusta huonon astrologin jos tunnustan etten ymmärrä ollenkaan miksi elämää pitäisi edes yrittää ennakoida. Se ei kuitenkaan täysin onnistu, muuta kuin ehkä itseään toteuttavien ennustusten muodossa eli ennakoinnin aiheuttamien odotusten toteutuessa. Minun mielestäni astrologian ja ajan laadun tutkimisen keinoin ei kannata yrittää manipuloida elämää tai luovia niiden avulla jotenkin vaivihkaa sillä tavalla, että ne kaameat eri transiitteihin liitetyt kauhukuvat eivät omassa elämässä tapahtuisikaan. Mielestäni tällaisessa touhussa ollaan pahasti hakoteillä. Ymmärrän kyllä inhimillisen tarpeen saada kokea tunne siitä että olisi kontrollissa elämänsä tapahtumien suhteen, ja se lienee itsellänikin yksi alkuperäisistä tarpeista joita täyttämään astrologiaa käytin. Yritin käyttää. Mutta astrologian harjoittamisen ihanuus ja transiittien tutkimisen todellinen arvo piilee siinä, miten se voi auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja elämäämme NYT juuri tällä hetkellä.

Tietyt transiitit pelottavat ihmisiä. Kolmen vuoden päästä tuleva Uranuksen oppositio omalle Venukselle voi kauhistuttaa, kun vastasolmitun avioliiton onni on kukkeimmillaan. Olen sortunut tähän itsekin. Ja itse asiassa, kaikki se mitä vuosia etukäteen ounastelin toteutuikin sitten aikanaan. Älkää ymmärtäkö väärin. Olisivat nimittäin voineet olla toteutumattakin, mikäli olisin tuntenut itseni paremmin ja osannut tehdä elämäni kannalta parempia valintoja. Kun ei tiedä kuka on (vaikka järkähtämättömästi vuosien itsetutkiskelun, astrologian sun muun harjoittamisen myötä niin kuvittelinkin) ei ole mahdollista tehdä sellaisia valintoja, jotka ovat itselle aidosti hyväksi. Ja tämä on juuri se kohta, mihin isot transiitit iskevät. Uskon vilpittömästi siihen, että kun jokin transiitti koittaa, se on juuri sitä mitä olemme sydämessämme rukoilleet (usein täysin tietämättämme). Transiitti voi olla kuin pahanmakuinen lääke, joka on pakko ottaa jotta parantuminen olisi mahdollista. Uranuksen ollessa kyseessä se voi olla äkillinen kriisi, irtiotto, heittäytyminen, riehaantuminen, räjähtäminen, odottamaton tapahtuma, mullistava yllätys - mutta se on välttämätön, jotta voisimme palata takaisin sille polulle, jolta meidän ei olisi koskaan pitänyt pois lähteäkään. Jos kysyt transiiteilta miksi ja miten sen sijaan että kysyisit mitä, saat käyttöösi oivallisen apuvälineen elämäsi risteyskohtiin.

Tämän periaatteen mukaisesti uskon että kaikki transiitit ovat hyviä. Se ei tarkoita sitä ettenkö tietäisi millaisia murskaavia, epätoivoisia, kiduttavia ja runnovia kokemuksia itsekunkin elämään mahtuu. Se ei tarkoita sitä että yrittäisin pehmustaa pumpulilla ja koristella kukkasilla rankkoja transiitteja. Se tarkoittaa sitä, että näille tapahtumille on syynsä, ja se syy ei ole jokin transiitti! Transiitti kuvaa, peilaa, heijastaa ja kertoo siitä mikä on, ilman että se on sitä aiheuttanut. Lämpömittari näyttää onko ulkona pakkasta, ja jos on niin kuinka paljon. Se ei kuitenkaan aiheuta pakkasta. Kellon viisareiden liike ei saa aikaa liikkumaan tai pysähtymään. Transiitit kuvaavat aikaa ja sen sisältämää laatua vaikuttamatta itse tapahtumiin. Se mikä vaikuttaa tapahtumiin on jotakin sellaista mitä on meidän sisällämme, enkä aio (enää) edes kuvitella että voisin ymmärtää niin moniulotteista mysteeriä, joka tätä elämämme kudelmaa punoo. Asioita tapahtuu, kamalia, selittämättömiä ja täysin ennalta-arvaamattomia asioita tapahtuu - ja vaikka ne tapahtuisivatkin (niin kuin tekevät) tiettyjen tähtien alla, syyt näille tapahtumille ovat jossain aivan muualla kuin tähdistöissä.

Ja vaikka uskonkin että kaikki transiitit ovat hyviä, ei näiden meidän avuksemme ja oppaaksemme annettujen transiittien aikana tapahtuvat asiat tietenkään sitä aina ole. Ihmisiä kuolee, rakkaita ihmisiä, onnettomuuksia tapahtuu, sairauksia puhkeaa, asioista joutuu luopumaan... Tämä kaikki kuuluu ihmisyyteen. Jokainen meistä joutuu jossain elämänsä vaiheessa kokemaan näitä asioita ja huomaamaan että väliaikaisuus ja muutos kuuluvat materian luonteeseen. Astrologian avulla voimme nähdä milloin tietyt teemat sopivat henkilökohtaiseen ajankuvaamme ja mahdollisesti aktivoituvat, mutta silti todelliset tapahtumat tulevat lähes aina yllätyksenä. Ja voiko onnettomuuteen valmistautua? Muistan lukeneeni aikoinaan lehdesta tarinan miehestä, joka oli koko elämänsä valmistautunut suuronnettomuuteen. Hänellä oli maanalainen betonisuoja, säilykkeitä ja kuivaruokaa, kaasunaamarit, radiot, taskulamput ja kaikki asiaankuuluva varustus. Eräänä päivänä onnettomuus sitten tuli. Olen pahoillani etten muista tarkempia yksityiskohtia, mutta todennäköisesti kyse oli jostakin kaasu- tai ydinvoimalaonnettomuudesta. Mies selvisi kaikesta hyvin harjoittelemansa koreografian mukaan. Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita. Kaikki eivät olleet osanneet ennakoida. Mutta lopulta kun asiaa miettii, kumpi on suurempi tragedia, kuolla äkisti onnettomuudessa vai hukata koko elämänsä sen pelkäämiseen ja siihen valmistautumiseen?

Tällaista ajatuksenvirtaa Uranus inspiroi tänä yönä. Sen poluista ja siitä minne sen kanssa päätyy ei koskaan voi tietää. Alla Astro-TV videonpätkä tästä vallankumouksellisesta ja kapinallisesta planeetasta.

28.5.2012

Sovitusta ja katkeraa kalkkia


Vaikka auringonpimennys tapahtuikin Kaksosissa jo viikko sitten, haluaisin silti sanoa pari sanaa siitä nyt jälkikäteen. Aurinko siis pimeni 0°25´ Kaksosten merkissä maanantaina 21.5.12 klo 2:47. Sääli että emme päässeet sitä täällä Suomessa juurikaan ihailemaan. Toisella puolen maapalloa otetut valokuvat sen sijaan kertoivat miten kauniista ja vaikuttavasta tapahtumasta oli kyse. Ja ei pelkästään ulkoisesti, vaan myös sisäisesti. Pimennyksillä on ollut aina vähän kolkko maine astrologiassa. Niihin on usein liitetty katastrofeja ja henkilökohtaisia kriisejä. Jokaisella pimennyksellä on kuitenkin aina omanlaisensa lataus, eikä tämä pimennys ollut ollenkaan pahimmasta päästä. Vaikka sen vaikutukset toki riippuvatkin aina siitä millaiset kuviot se itse kunkin kartalla ja elämässä aktivoi. On ollut myös mielenkiintoista muistella mitä edellisen vastaavanlaisen auringonpimennyksen aikaan tapahtui (21.5.1993), ja monet voivatkin saada osviittaa tähän pimennykseen elämässään vuonna 1993 ajankohtaisina olleista asioista.

Itselleni tämä auringonpimennys oli merkittävä, sillä se osui karttani tärkeisiin pisteisiin aktivoiden häkellyttävän määrän vanhoja asioita liittyen ihmissuhteisiin, terveyteen, työhön, talouteen ja omaan perhehistoriaani. Myös asiakkaitteni ja läheisteni elämässä huomasin erään merkillisen seikan toistuvan. Monet olivat kokeneet yllättäviä yhteydenottoja, joiden lopputuloksena oli ollut eräänlainen sovitus. Jotain oli jäänyt kesken, jotkin asiat olivat jääneet auki - ja vaikka olisivat olleet pitkänkin ajan unohduksissa ja käsitellyiksi kuitattuina - tämä ajankohta nosti pintaan tarpeen solmia vanhat langanpäät ja pyytää tai antaa anteeksi.

Perääntyvällä Venuksella oli tietysti oma osansa tässä vanhojen asioiden pintaan tupsahtamisessa (voit lukea vanhan artikkelini aiheesta täällä: Perääntyvä Venus), mutta auringonpimennys nosti nämä vanhat asiat jotenkin aivan uudelle tasolle. Itse ainakin koin vahvaa henkistä vuodatusta ja pääsin kontaktiin asioiden kanssa joita en tiennut edes olevan olemassa, mutta jotka paljastuessaan tuntuivatkin korvaamattoman arvokkailta. Ilmassa oli havaittavissa eräänlaista energian tihentymistä, joka ääneti huusi ja vaati esille tuloa. Näin minä sen ainakin koin.

Omalla kohdallani tämä perääntyvän Venuksen ja auringonpimennyksen yhteisvaikutus nosti pintaan monen muun asian ohella erään todella ikävän tapahtuman, mutta koska se tarjoaa meille niin loistavan astrologisen esimerkin jaan sen kanssanne. Auringonpimennyspäivänä Venus oli aivan tarkkana syntymäkarttani Kuun alasolmun päällä yhtymässä Saturnukseeni 10. h ja neliössä 8. h Aurinkooni. Menneisyyden havina ja karmallinen kuorma siis lähes käsin kosketeltavina tässä yhdistelmässä. Samaisena päivänä postilaatikkooni ilmestyi oikeuden päätös siitä miten vuoden 2008 opintotukieni takaisinperintää koskeva valitukseni oli hylätty ja saan maksettavakseni tämän tuhansien eurojen summan 15% korolla. Säästän teitä enemmiltä yksityiskohdilta, mutta vaikka edelleen koen että kyseessä on huutava vääryys ja ylitsepääsemätön ongelma, ei auta muu kuin niella tappion karvas kalkki ja yrittää vain selviytyä tilanteesta jollakin tavalla. Ja vaikka näinkin tässä tapahtumassa perääntyvän Venuksen (joka siis myös talousasioita symboloi ja Kaksosissa se liittyy luontevasti opintotukiin) ja auringonpimennyksen symboliikkaa yllin kyllin, niin arvatkaa vaan lohduttiko.

Silti auringonpimennyksestä jäänyt jälkimaku oli hyvä, suorastaan koskettava. Tapahtui vanhojen asioiden käsittelyä, sovitusta, anteeksiantoa, uutta ymmärrystä, armoa, lähentymistä, sallivuuden ja hyväksymisen lisääntymistä - ja mikä tärkeintä, karmallisten asioiden puhdistusta ja loppuunkäsittelyä.

Koitko tämän auringonpimennyksen olevan sinulle henkilökohtaisesti merkittävä vai menikö se ohi aivan huomaamatta? Huomasitko joitakin samankaltaisia seikkoja joita kuvailen yllä, vai oliko pimennyksen anti sinulle jotain aivan muuta?

27.5.2012

Astrologi asevyössä


Kuka muistaa ohjelman nimeltä Astro-TV? Se oli astrologia-aiheinen interaktiivinen televisio-ohjelma, jossa viisi astrologia vuorottelivat suorassa lähetyksessä parhaimmillaan kuutena päivänä viikossa, ja sitä näytettiin MTV3 -kanavalla vuosina 2009-2010. Voit lukea enemmän aiheesta kotisivultani (https://uudentietoisuudenastrologia.blogspot.fi/search/label/ASTRO-TV), jonne olen taltioinut kaikki omia lähetyksiäni koskeneet tiedot ja paljon muutakin Astro-TV asiaa. Jos käyt tutustumassa noihin arkistoni aarteisiin, niin muista että tiedot ovat vanhentuneet. Vanhoja lähetyksiä ei ole enää mahdollista nähdä netissä, eivätkä Astro-TV:n aikaiset puhelinumerot ole tietenkään enää käytössä.

Olipa muuten todella kaunis päivä eilen. Pikkukissani Merlin metsästi pihalla tuntikausia leikkihiirtä ja vanharouva Muusa lekotteli raparperin jättimäisten lehtien varjossa. Minä istuin koko päivän sisällä juuri ostamani videonkäsittelyohjelman kanssa ja hinkkasin tätä alla olevaa videonpätkää esittelykuntoon. Tai edes etäisesti sellaiseksi, että se ei olisi liian pitkä ja soittokehoitukset sekä katsojapuhelut olisi poistettu. Kahdentoista tunnin juttu nousuneitsyelle, jousimiehempi tai oinaampi tyyppi olisi selvinnyt puolessa tunnissa.

Itselläni on siis tallessa joitakin Astro-TV jaksoja, kiitos erään omistautuneen harrastajan, ja koska näiden perään on kyselty niin paljon, voin joitakin pätkiä tänne välillä postailla. Nyt omiin korviin jutut tuntuvat vähän hassuiltakin, vaikka toki paljon hyvää asiaakin on joukossa. Lähetys kun oli kuitenkin aina suorapläjäys ilman käsikirjoitusta, esivalmisteluja tai edes muistiinpanoja. (Nousuneitsyt taas selittää, koska kaikki ei ole täydellistä.)

Mutta tässä pieni videonpätkä Saturnuksesta ja iso annos Astro-TV nostalgiaa. Juontajana seurassani Katja Nukari. Pakko korjata alkukeskustelussa esiintynyt kommentti, sillä metsästyshän ei liity Saturnuksen eikä Kauriin teemaan, eikä pukukoodina ollut tarkoitus sellaista jäljitelläkään. Sen sijaan tarkoituksena oli olla maanläheisesti, ryhdikkäästi ja pelkistetysti (lue: karusti) asustettuna armeijan asevyö vatsaa puristamassa, ja kaikki tämä siis Saturnuksen symboliikkaa korostamassa. Videolla puhutaan yleisesti Saturnuksesta ja siihen liittyvistä teemoista ja mielikuvista. Esimerkkeinä kerron Saturnuksen ja Merkuriuksen, sekä Saturnuksen ja Auringon välisistä aspekteista syntymäkartalla. Kerron myös lyhyesti siitä miten Saturnus liittyy syyllisyydentunteisiin, alemmuuskomplekseihin ja sisäisiin estoihin. Paljon puhutaan myös Saturnuksen hyvistä puolista ja siitä miksi se on tällä hetkellä trendikäs planeetta. Mukana myös tarina jäniksestä ja kilpikonnasta. Seurasitko sinä aikoinaan Astro-TV:tä, ja onko jokin tietty jakso tai aihe joka sinulle jäi erityisesti mieleen? Olisiko sinulla esittää toiveita siitä minkä videon tänne seuraavaksi väkertäisin?

26.5.2012

Eväitä transiittien viidakkoon


Eilen julistin nyrkkisääntöjen ilosanomaa, joten tänään haluan muistuttaa että lempilauseeni sekä astrologiassa että elämässä yleensä on se että mitään ei voi yleistää. No tietenkin voi, mutta astrologisia tulkintoja tehdessä ei pitkälle pötkitä, jos päätyy tulkitsemaan joitakin tiettyjä tekijöitä samalla tavalla ihmisestä ja kokonaistilanteesta riippumatta. Muistan joskus Astro-tv:ssä sanoneeni, että transiittitulkinnat (pätee myös muuhun astrologiseen tulkintaan) ovat kuin reseptilääkkeitä. Vaikka vaiva (=transiitti) olisi sama, ei jollekin toiselle tarkoitettua tulkintaa voi siirtää suoraan koskemaan jotakuta toista ihmistä. Voi tulla pahaa jälkeä.

Jos sinun kohdallasi transitoiva Uranus Descendentillä (a.k.a. ihmissuhteiden akseli) tarkoitti avioeroa, naapurin rouvan elämässä se voi tarkoittaa sitä että hänen miehensä saa ylennyksensä myötä pitkiä ulkomaankomennuksia, ja siskontytön kohdalla sama kuvio voi tarkoittaa salamarakastumista ja sähköisen uuden ihmissuhteen alkamista 15 vuotta vanhemman ydinfyysikon kanssa. Joka on nainen. You get my picture? (Pahoittelen nyt ensimmäisen ja viimeisen kerran monien mielestä superärsyttävää tapaani viljellä ulkomaankielisiä lausahduksia puheitteni keskellä. Vesimies Merkuriukseni vaan on sellainen suvereeni wanna-be-kosmopoliitti, joka tykkää yhdistellä asioita ja päteä myös käyttämällä sivistyssanoja, joita en tietenkään oikeasti ymmärrä.)

Älä siis oleta että jokin transiitti toimisi samalla tavalla kaikkien ihmisten kohdalla. Saman transiitin myötä eri ihmisten elämässä ajankohtainen teema on sama, ajanlaadun ydinidea on sama, mutta maailman moninaisuudessa käytännön ilmenemismuodot ovat rikkaat ja mielikuvitukselliset.

Niitä tulkintaa helpottavia nyrkkisääntöjä piti kirjoittamani, joten käydäänpä asiaan. On hyvä tulostaa transiitit listalle, jossa näkyy se kuinka kauan transiitit kestävät, kuin myös se mitkä transiitit ovat voimassa samanaikaisesti. Sitten kolmen kohdan skannaus. Katso ensin mikä tai mitkä ovat tärkeimmät ajanlaatua määrittävät planeetat. Hierarkia menee jotakuinkin näin: Pluto, Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter, niin että Pluto on voimakkain. Mikäli Pluto tekee kulmia (erityisesti yhtymät, oppositiot ja neliöt) henkilökohtaisille planeetoillesi tai akseleillesi, niin Bingo! tiettyä aikajaksoa sävyttävä pohjateema on löytynyt. Sama pätee Neptunukseen ja Uranukseen. Jos mikään näistä kosmisista planeetoista ei ole korostuneesti mukana kuvioissa, ovat vuoden keskeisimmät teemat todennäköisesti Saturnuksen ja/tai Jupiterin edustamia.

Toiseksi kannattaa katsoa mitkä syntymäkarttasi tekijät ovat vastaanottamassa eniten transiitteja. Jos vahvimmat kuviot koettelevat Venusta, Kuuta tai Askendenttia, niin epäilemättä kyse on ihmissuhdeasioista. Mikäli Aurinko, Mars tai MC ovat transiittipommituksen kohteina, todennäköisempää on että valokeilassa ovat sellaiset asiat jotka liittyvät luovuuteesi, toimintaasi ja päämääriisi, ja näin ollen todennäköisesti työasioihisi. Kolmantena kannattaa kurkistaa mitkä kulmat toistuvat vuoden transiitticocktailissa. Esimerkiksi toistuvat kvinkunssit luovat kyllä aivan oman sävynsä ajan tunnelmaan, mikä eroaa kovasti siitä jos suurin osa transiiteista olisi neliöitä, sekstiileitä tai muita kulmia.

Se että karttojen tulkintaa opetellessa käyttää keinoja yksinkertaistaa tilannetta, jotta "pääsy kartan sisään" olisi mahdollisimman sujuvaa, ei tietenkään tarkoita sitä että astrologian harjoittaminen olisi yksinkertaistettua ja pinnallista. Astro-tv:n myötä astrologialleni tapahtui kaksi asiaa. Ensiksikin aloin käyttää mahdollisimman monista astrologisista termeistä suomenkielisiä sanoja, jotka tekivät astrologiasta puhumisen helppotajuisemmaksi astrologiaan perehtymättömällekin kuulijalle. Toisekseen tein kartanlaskuohjelmani (SolarFire) säätöihin tiukan karsinnan, koska suorassa lähetyksessä tulkinnan piti syntyä siinä silmänräpäyksessä kun kartan sai nenänsä eteen (jolloin malttamaton soittaja jo naputteli pöytää kärsimättömänä) ja ei ollut mahdollista käyttää pitkiä monisivuisia transiittilistoja kaikista mahdollisista ajankohtaisista kuvioista. Oli pakko päästä suoraan asiaan yhdellä silmäyksellä.

Myöhemmin huomasin, että pitäytymällä ainoastaan näissä tärkeimmissä transiiteissa päästiin silti lähes joka tapauksessa syvällisiin, oikeaan osuviin ja oleellisessa pysytteleviin ajankuvatulkintoihin. Pähkinänkuoreen sullottuna nämä tärkeimmät transiitit ovat hitaiden planeettojen (Pluto, Neptunus, Uranus, Saturnus, Jupiter) tekemät peruskulmat (yhtymä, sekstiili, kolmio, neliö, kvinkunssi, oppositio) henkilökohtaisille planeetoille (Aurinko, Kuu, Merkurius, Venus, Mars) tai akseleille (Asc & MC). Hitaiden planeettojen transiitit hitaille planeetoille ovat toki huomionarvoisia myös, mutta mielestäni toisella tapaa - kyseessä ovat ennemminkin ikäkausisyklit ja elämänkaareen liittyvät vaiheet - joista enemmän toisella kertaa.

25.5.2012

Transiittiorkesteri


Eilen oli kevään opintopiirin viimeinen tapaaminen. Ihanat opintopiiriläiseni muistivat minua lahjakortilla Era Nova -kirjakauppaan, ja lahja tuskin olisi voinut olla mieluisampi! (Lämmin kiitos teille kaikille vielä kerran sekä lahjasta että mielenkiintoisesta matkasta astrologian polulla!) Juuri toissa iltana (yönä) laadin loputonta listaa astrologian kirjoista, jotka on "pakko lukea". Taitaa olla tämä ajankohtainen Venuksen perääntyminen Kaksosissa, joka on roihauttanut vanhan rakkauden uuteen liekkiin, puhumattakaan Merkuriuksesta, joka on juuri kipittänyt samaan merkkiin lähentelemään Marsiani. Kyse on siis astrologisten kirjojen lukemisesta. Olen pitänyt pitkän tauon astrologian opiskelussa, mutta nyt se on taas tullut ajankohtaiseksi vanhalla voimalla. Ja kun astrologiasta on kyse, mitä enemmän sitä opiskelee, sitä enemmän tulee tietoiseksi siitä miten paljon on kaikkea mitä ei osaa eikä tiedä. Onko se loputon suo vai päättymätön tutkimusmatka? Taidan valita jälkimmäisen vaihtoehdon.

Aiheenamme eilisessä opintopiirissa olivat transiitit, ja kävimme läpi osallistujien ajankohtaisia kuvioita muutamien synteesin tekoa helpottavien nyrkkisääntöjen avulla. Teen mielelläni nyrkkisääntöjä, jotka auttavat hahmottamaan oleellista. Kaikki keinot, jotka vievät meidät halki astrologisten tekijöiden viidakon ja raivaavat pois takaraivossa väijyvän paniikin siitä, että ei tästä tulkinnasta mitään tule, ovat minusta sallittuja. Mielestäni on tärkeää, että astrologian opiskelija oppii erottamaan lukemattomien tekijöiden joukosta sen oleellisen ja saa näin mahdollisimman nopeasti kiinni jutun juonesta. Transiittien tulkinnassa on myös tärkeää, ettei juutu tuijottamaan vain yhtä tekijää, vaan katsoo aina kokonaisuutta. Pluton kolmio Kuulle toteutuu aivan eri tavalla, jos sitä tukemassa on pitkä liuta Jupiterin transiitteja ja Neptunuksen neliö, kuin jos taustakuorossa laulavat Saturnuksen intensiiviset kulmat henkilökohtaisille planeetoille. Kokonaisuus ratkaisee! Mielestäni ajankuvan tulkinta on kuin kaleidoskooppiin katsoisi. Kaikki liittyy kaikkeen, ja kunnon tulkinta syntyy vain siitä, että ottaa kaikki (ne oleelliset - ei "kaikki" kaikki) kuviot huomioon. Planeettakuviot (niin syntymäkartalla kuin transiitteinakin) muodostavat yhdessä orkesterin, joka soittaa tiettyä sävelmää. Jos poimimme pelkän bassokuvion tai soolosaksofonin, emme vielä tiedä millaisesta musiikista on kysymys. (Oli pakko lisätä tämä vertaus tähän, että saan tuon yllä olevan kuvan jotenkin liittymään aiheeseen.) Ja sanonpa vielä kerran, että kokonaisuus ratkaisee.

Usein kuulen kysymyksen, joka koskee vain jotain yhtä transiittia kartalla. "Mitä tää mun Saturnus neliö Venus tänä vuonna oikein tarkoittaa?" Mutta siihen kysymykseen ei voi vastata kuin teoriassa. Ja teoria voi olla hyvin kaukana käytännöstä. Sen sijaan näytäpä koko vuoden transiittisi, niin jo alkaa kokonaiskuva hahmottua ja aletaan jo tietää mistä on kysymys; ihmissuhteista, työstä, perintöriidoista, sairastelusta vaiko ylipäätään leipääntymisestä kaikkeen elämässä. Kyllä tähdet kertovat.

24.5.2012

Oikea aika


Aamun ensimmäinen asiakas soitti ja oli turhautunut elämäntilanteeseensa. Kuten niin monet tällä hetkellä, hänkin oli tyytymätön asioihin, mutta kasvavasta paineesta huolimatta mikään ei tuntunut muuttuvan. Katsoin hänen karttaansa, ja ainoina isompina transiitteina olivat pari Saturnuksen kvinkunssia ja joukko Jupiterin pehmeitä kulmia. Selvä juttu. Sanoin että vielä ei ole muutoksen aika. Kvinkunssit, erityisesti Saturnukselta, tuppaavat olemaan kuin hiekkaa rattaissa. Hiertävä tai puristava tunne, kuin olisi puun ja kuoren välissä, eikä pysty tilannetta muuksi muuttamaan, ovat tämän kulman tyypillisimpiä tunnelmia. Tarkista asenteesi, jousta, hyväksy ja ole kärsivällinen - näitä sanoja kvinkunssitransiitit kuiskailevat korviimme. Väkisin vääntämällä silloin kun aika ei ole kypsä ei tilannetta viedä yhtään parempaan suuntaan. Vaikka senkin vaihtoehdon voi toki halutessaan valita.

Puhuin asiakkaani kanssa vielä jonkin aikaa, ja oli ihana huomata miten energia alkoi keventyä ja selvä helpotus kuului hänen äänestään. Suuri osa ongelmasta ratkesi sillä oivalluksella, että kaikki on nyt niin kuin pitääkin. Ei tarvitse väkisin vääntää ja pakottaa itseään toimimaan, kun ei millään tunnu siltä että pystyisi tai jaksaisi. Vielä ei ole oikea aika.

Aika on merkillinen asia. Sen lisäksi että sillä on määrä, sillä on myös laatu. Ja sen kulkukin on suhteellista, kysy vaikka keneltä joka on odottanut jotain malttamattomasti tai jolla ei ole ollut mitään tekemistä - aika matelee. Rakastetun läheisyydessä tai innostavassa harrastuksessa aika kiitää ohi - nytkö se jo meni? Tämä on havaittavissa myös astrologisten tulkintojen aikana. Tunti kiitää ohi huomaamatta. Lähes jokainen tulkintapöytäni ääreen istunut ihmettelee ajan päätyttyä, että näin nopeastiko se hujahti. Ja joskus myös toisin päin. Puhelintulkinnoissa yllätyn usein itsekin. Kun tulkinta virtaa ja tuntuu että on kiinni jossakin oleellisessa ja asiakas on mukana tässä energeettisessä vuorovaikutuksessa, aika venyy ja paisuu. Äskeisen tulkinnan jälkeen kurkistin kelloani. Puhelu kesti alle kuusi minuuttia. Luulin että olin puhunut ainakin kaksikymmentä. Aika on suhteellista. Se venyy ja paisuu kun olemme asian ytimessä, aidosti tärkeiden asioiden äärellä. Pienellä hetkellä voi olla iso sydän. Muutamaan minuuttiin voi mahtua paljon.

Astrologina työskentelen ajan kanssa. Tulkitsen ajan laatua, sillä syntymäkarttakin on pysäytetty hetki. Kerron ajoituksista ja kartoitan ajan teemoja. Ajalla on laatu, ja tiettynä hetkenä tapahtuu sen laadulle ominaisia asioita. Voimme etsiä oikeaa hetkeä (itsekin olisin halunnut paremman syntymäkartan tälle uudelle blogilleni, pikkumainen kun olen), voimme yrittää antaa uusille yrityksillemme mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuutta varten. Voimme valita avioliiton solmimiselle sellaisen päivän, jonka energia vastaa mahdollisimman paljon sitä mitä liitolta toivomme, voimme suunnitella kirjanjulkistamistilaisuutta tai jalkaleikkausta ajankohtaan, joka takaisi mahdollisimman suuren menestyksen. Ja saman aikaisesti asioita vain tapahtuu, vauvoja syntyy, kirjoja julkaistaan, blogeja aloitetaan ja parisuhteita solmitaan - ihan sattumalta jonain tiettynä hetkenä. Ei, vaan aina oikeaan aikaan.


28.2.2012

Prinsessa Estellen tähtikartta


Ruotsin pikkuprinsessa Estelle Silvia Ewa Mary Bernadotte on astrologisesti tarkasteltuna mielenkiintoinen tapaus. Ensisilmäys näyttää, että tulevalla kuningattarella on mystikon, taiteilijan, totuuden etsijän ja parantajan kartta. Mitä ihmettä? 

Kalat- stelliumin lisäksi Neptunus yhtymässä Aurinkoon kertovat, että herkkyys, luovuus, taiteellisuus ja pehmeä vaikutelmallisuus ovat hänen luonteensa syvintä olemusta. Mielikuvitus, tunteellisuus ja intuitio ovat korostuneita, mutta samanaikaisesti älykkyys ja terävä päättelykyky (Pallas Athene yhtymässä Aurinkoon) ovat hänen parhaita valttejaan. 

Uskoisin, että julkisuus ei tule olemaan aivan itsestään selvä juttu tämän tytön kohdalla. Julkisuuskuvaa ja tietoisia päämääriä kuvaava keskitaivas eli MC on eläinradan salamyhkäisimmässä merkissä Skorpionissa, sekä toimintaa kuvaava Mars perääntyy mieluummin kulisseissa toimivassa Neitsyen merkissä, kahdeksannessa huoneessa. Todennäköisesti häntä suojellaan ja yritetään jopa piilotella julkisuudelta, mutta myös Estellen omassa persoonassa on jotain vahvasti yksityisyyttään suojelevaa ja kätkeytyvää. Chiron yhtymässä Aurinkoon voi kertoa pyrkimyksestä mieluumminkin piilotella itseään ja valovoimaansa, kuin hakea huomiota. Kartan korostunein merkki Kalat on myös "egosta luopumisen" symboli, eikä itseään korostava julkisuushakuisuus tunnu sopivan tähän karttaan oikein millään tavalla. Eli vaikka Estelle varmasti on eläväinen, sosiaalinen, mukautumiskykyinen ja jopa vaikutuksille altis, ei hän tule työntämään itseään esille eikä paistattelemaan parrasvaloissa mielellään. 

Jousimies nousumerkkinä, Venus Oinaassa ja uudenkuun alla syntyneenä tietty vapaan sielun teema  sävyttää pikkuprinsessan luonnetta. Murrosikä voi olla kovaa rajojen koettelua, ja vaikka tyttö vaikuttaa herkältä ja lempeältä, hänessä on paljon lujuutta ja sisäistä voimaa. Tätä tyttöä ei kahlita eikä pakoteta, mikäli hän on itse päättänyt jotain muuta. 

Estellen kartalla on myös joviaalia ja leppoisaa elämänasennetta, sekä lempeyttä ja ihmisläheisyyttä. Voisi kuvitella hyväntekeväisyyden ja vähempiosaisten auttamisen olevan lähellä hänen sydäntään myöhemmällä iällä. Äidiltään hän on perinyt ainakin lämminsydämisyyttä, tunteellisuutta ja empatiaa, sekä vuolaat puheenlahjat ja aktiivisen mielen. Estelle on todennäköisesti kiinnostunut kaikesta mahdollisesta, ja itsensä hajaannuttamisen sijaan oman jutun löytäminen ja siihen keskittyminen ovatkin tärkeä seikka hänen tulevaisuutensa kannalta (Kuun alasolmu Kaksosissa). 

Hänessä on myös intensiivinen, tavoitteisiinsa päämäärätietoisesti pyrkivä ja kiinnostuksen kohteisiinsa intohimoisesti suhtautuva puoli (MC Skorpionissa). Ammatillisesti prinsessaa voisivat kiehtoa joko talousasiat, tai mikäli hän kehittyy vähemmän materiaaliseen ja enemmän henkiseen suuntaan, lääketiede tai jokin syvälle luotaava tutkimustyö. Ulkomaat ja kansainvälisyys ovat prinsessalla verissä. On jopa mahdollista, että hän löytää kumppaninsakin jostakin toisesta maasta tai kulttuurista kuin omastaan (Juno Jousimiehessä yhtymässä Kuun yläsolmuun). 

Kaiken kaikkiaan prinsessa Estelle vaikuttaa tähtikarttansa perusteella olevan poikkeuksellisen älykäs, strategisesti nokkela, laajakatseinen ja humaani persoona. Hän on todennäköisesti lahjakas monella eri alueella, pirteän eläväinen ja sosiaalisesti reipas, mutta julkisuutta kartteleva. Hän ei halua itseään esille, ja voi kokea julkisuuden jopa haavoittavana. Myös hänen isänsä mahdolliset terveysongelmat (Chiron yhtymä Aurinko Kaloissa) saattavat lyödä leimansa Estellen lapsuuteen, sillä hänellä on todennäköisesti erityisen lämpimät välit isäänsä, joka saattaa tytön mielessä saada suorastaan idealisoidun sädekehän ympärilleen (Aurinko yhtymä Neptunus). 

Temperamenttiakin tytöstä löytyy, Kuu ja Merkurius oppositiossa Marsiin osoittavat, että hänen tunnereaktionsa ovat nopeita ja kiukkukohtauksen tullessa voivat harkitsemattomat sanat sinkoilla – kunhan ensin oppii puhumaan. Mutta tätä tuskin tulemme näkemään julkisuudessa, sillä mamma och pappa pitävät kyllä hyvän huolen pienokaisestaan, ja suojelevat häntä parhaansa mukaan kaikelta harmilta. Niin paljon kuin se vain on mahdollista.

 kuva: www.hs.fi