Näytetään tekstit, joissa on tunniste terapia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terapia. Näytä kaikki tekstit

30.1.2013

Syntymäkartan Ruma ankanpoikanen


Jos olet ollut astrologian tai jonkin muun itsetuntemusmenetelmän kanssa tekemisissä, olet varmasti tutustunut ajatukseen, että kohtaamalla haasteen se muuttuu valmiudeksi. Meillä astrologeilla on usein tapana ruotia karttaa arvioimalla sen erilaisia haasteita ja valmiuksia. Tiettyjä kuvioita nimitetään haasteellisiksi ja on myös niin sanottuja valmiusaspekteja. Ei ihme että kun astrologi päästää suustaan esimerkiksi lauseen "sinulla on täällä Pluto neliössä Venukseen", niin asiakas älähtää ja kysyy onko se hyvä vai paha. Koska haastehan on kaunisteltu muoto vaikeasta, ja tarkoittaa oikeasti ongelmaa eli pahaa, ja valmius sen sijaan luonnollisesti on jotain toimivaa ja onnellista eli hyvää.

Vai kuinka?

Eli jos syntymäkartalla on paljon vaikeita aspekteja (neliöitä, oppositioita ja kvinkunsseja) ja planeetat ovat sijoittuneet luonteelleen kerrassaan kelvottomiin merkkeihin ja huoneisiin, niin kyseessä on ilman muuta vaikea elämä ja vaikea ihminen? Onnellisten tähtien alla syntyneet (hyvät planeettasijainnit ja hohdokkaat aspektit - pääasiassa kolmioita ja sekstiilejä) sitten vain nauttivat elämästä ja saavat aikaan juuri sitä mitä pitikin?

Aivan niin, eihän se näin mene. Mikään merkki, planeetta tai aspekti ei itsessään ole hyvä eikä huono. Astrologisesta kuviosta tekee hyvän tai huonon se, miten siihen suhtautuu ja miten sitä käyttää. Sama pätee transiitteihin ja koko astrologiaan. Syntymäkartan nähdessään astrologi voi päätellä tietyistä seikoista että kyseessä on jotakin ongelmallista (haaste), mutta sitä ei voi tietää, miten kyseinen ihminen tähän ongelmaan suhtautuu ja miten hän on sen kohdannut. Haaste voi olla hengenpelastaja, luovuuden lähde tai elämän suurin voimavara ja valmius voi olla haaste, ontto lupaus tai pelkkä kalvamaan jäänyt, lunastamaton mahdollisuus.

Mieleen tulee kaksi tapausta, jotka mielestäni valottavat hyvin tätä asiaa. Vuosia sitten vastaanotolle ilmestyi vanhempi naishenkilö, jonka karttaa tutkiessa huomioni kiinnittyi Neptunuksen ja Marsin yhtymään Neitsyessä. Nousumerkkinä oli Vaaka ja Venus yhtymässä Aurinkoon Kaloissa. Kuka tahansa astrologista symboliikkaa tunteva olisi voinut vetää niistä johtopäätöksen, että hän on miellyttämishaluinen, ylikiltti ja kyvytön pitämään puoliaan. Oletusten tekeminen ja asiakkaan määritteleminen eivät kuulu psykologiseen astrologiaan, joten kysyin häneltä millainen suhde hänellä on aggressioon ja miten hän ilmaisee suuttumusta. Kysyin myös tunteeko hän usein jäävänsä jalkoihin tai että muut hyväksikäyttävät hänen kiltteyttään. Nainen purskahti iloiseen nauruun ja sanoi silmät säteillen, että vuosikausia se oli todellinen ongelma hänelle. Vaikka hän oli kuinka hyvä ja auvulias toisia kohtaan, kukaan ei koskaan vastannut hänen kiltteyteensä samalla mitalla. Sen sijaan hän tunsi itsensä riistetyksi, pettyneeksi ja avuttomaksi. Kunnes jotain tapahtui. Hän kertoi tiedostaneensa alitajuisen mallinsa alentaa itseään ja valjastaa energiansa muiden käyttöön pystymättä edes ilmaisemaan kiukkua, joka olisi auttanut vetämään rajat ja herättämään kunnioitusta muissa ihmisissä. Vanha toimintamalli ei voinut enää jatkua.

Haasteesta tietoiseksi tuleminen käynnistää muutosprosessin, josta ei ole paluuta. Vaikka kehitys pitää usein sisällään muutamia takapakkeja ja vanhan kaavan toistamista "kerran vielä", ei asian syvällinen oivaltaminen salli meidän enää palata vanhaan. Mikäli junnaat paikoillasi omassa haasteessasi tai et vain tunnu pääsevän eroon jostakin ongelmastasi, et ole vielä tiedostanut sitä mistä siinä on kysymys. Usein luulemme että tiedämme, vaikka kyse on vain tiedostamisen ensiaskelista, ongelman havaitsemisesta. Tietäminen ei ole tiedostamista, ja ilman tiedostamista ongelma ei parane, vaikka kuinka hakisit siihen hoitoa, työstäisit itseäsi ja työskentelisit asian kanssa. (Huom! Khiron -teema: tietoisuuden parantava voima - ymmärtämällä omia haavojaan ihminen käynnistää paranemisprosessin, joka etenee sitä mukaa kun valo valtaa tiedostamattoman pimeitä nurkkia.)

Tarinan opetus piilee siinä, että jokin mikä on ollut meille haasteellista 20-vuotiaana, ei välttämättä ole meille ongelma enää 60-vuotiaana. Syntymäkarttaa tutkimalla näemme vain että tiettyihin teemoihin liittyy jotakin latautunutta tai hankalaa, mutta emme sitä miten ja milloin henkilö tämän haasteen oivaltaa kääntää vahvuudekseen, vai oivaltaako koskaan.

Toinen oivallinen esimerkki on lähempää ja varmasti monelle lapsiperheen arkea pyörittävälle vanhemmalle tuttu. Kyseessä oli nainen, jolla oli melkoisen voimakkaat kuviot antamassa lisäpotkua Oinas-Merkuriukselle oppositiossa Marsiin ja Uranukseen. Arvannette että hänellä oli temperamentti, joka kuohahtaessaan kiihtyi nollasta sataan ja aivan huomaamatta astiat saattoivat sinkoutua päin seinää alleviivatessaan kiihkeää (ja kovaäänistä) sanallista viestintää. Nainen oli onneton ja kertoi vihaavansa tätä "Oinasta" itsessään ja yrittäneensä kaikkensa jotta saisi sen ellei kokonaan irti itsestään, niin ainakin hieman hillittyä. Kun yrität saada jotain itsestäsi pois, se jää. Kun inhoat jotain etkä voi hyväksyä sitä osaksi itseäsi, et pysty sitä koskaan muuttamaan. Halutessasi luopua jostakin, sinun täytyy ensin omistaa se. 

Jos muutoksen ensimmäinen askel on tiedostaminen, niin toinen askel on hyväksyminen. Karu juttu, mutta jokainen joka on yrittänyt "tulla paremmaksi ihmiseksi" tietää mistä on kysymys. On välttämätöntä hyväksyä ei-toivottu piirre osaksi itseä ennen kuin se voi muuttua. Useampien tapaamisten jälkeen alkoi uusi näkökulma saada jalansijaa. Loppukeskustelussa hän saattoi jo sanoa, että juuri tämä puoli hänessä on se, joka on pitänyt hänet hengissä. Hän alkoi kunnioittaa sitä itsessään ja tuntea jopa kiitollisuutta siitä, että hänellä oli kyky ilmaista itseään salamannopeasti ja kyseenalaistamatta tunteitaan. Oivallus siitä, että juuri tämän piirteen ansiosta hän oli onnistunut pääsemään irti kahdesta tuhoisasta ihmissuhteesta ja puolustamaan itseään pelottomasti vaikeissa tilanteissa, saattoi käynnistää muutosprosessin, jota hän oli turhaan yrittänyt tehdä halveksimalla ominaisuuttaan, joka itseasiassa oli samanaikaisesti yksi hänen suurimmista valmiuksistaan.

Kaikki astrologiset tekijät voivat olla haasteellisia, ja kaikkiin kuvioihin kätkeytyy valmius, joka vain odottaa löytymistään. Katso karttaasi tänään uusin silmin. Mikä siellä on sellaista josta et pidä tai minkä mieluusti muuttaisit? Mieti uudestaan. Mikä on se voimavara tai kyky, joka tämä ongelma on kuoriutuessaan, otettaessa käyttöön tietoisesti ja korkeammassa potentiaalissaan? Mitä jos karttasi/luonteesi/elämäsi inhokki onkin vain ruma ankanpoikanen, joka ei ole vielä oivaltanut todellista olemustaan?

5.1.2013

Parempia aikoja odotellessa


Uusi vuosi, uusi mahdollisuus. Monelle uuden vuoden alkaminen edustaa uutta aloitusta. Edessä on kirjoittamaton paperi, maalaamaton taulu - 365 tyhjää ja ennalta määräämätöntä sivua lisättäväksi elämäntarinaan. Uusi vuosi voi kuvata aloittamista puhtaalta pöydältä, sytyttää toivon siitä että menneisyyden haasteet ja harhat olisivat jo taakse jäänyttä tarpomista, ja edessä siintäisi valoisa, koskematon ja tahraton uusi elämä. Muutos.

Terapiatyössäni keskeisin ja lähes jokaisen asiakkaan kanssa muodossa tai toisessa esiin nouseva teema on muutos. Mutta mitä on muutos? Kasvua ja kehittymistä? Parempaa onnea? Enemmän rahaa, terveyttä ja aiempaa paremmin käyttäytyvä kumppani? Monet meistä jäävät "muutoskoukkuun" ja odottavat suurta elämänmuutosta kuin Jaska Jokunen Suurta Kurpitsaa. Siihen voi mennä koko elämä. Yleensä tämä tapahtuu joko niin, että elämä nähdään pelkkänä temppuratana ja henkisenä punttisalina. Itseä pitää jatkuvasti hioa ja kehittää ja parantaa, jotta lopulta voisi olla valmis, valaistunut ja onnellinen. Tai vaihtoehtoisesti siten, että toivoo ja odottaa itsen ulkopuolisten asioiden muuttuvan kuin taikaiskusta. Että tulisi ihme, joka muuttaisi sen mitä on siksi mitä ei ole. Oli niin tai näin, molemmille yhteistä ovat kysymykset: Milloin tämä sinnittely oikein loppuu? Milloin se oikea elämä alkaa? Milloin koittaa paremmat ajat? Milloin voin taas olla onnellinen?

Eikö näitä juuri astrologian avulla yritetä selvittää? Milloin päättyy Saturnuksen neliö Kuulle, milloin Pluton oppositio Venukselle on ohi? Meneekö vielä monta vuotta Uranuksen kourissa, vai joko pian helpottaa? Milloin saapuvat sellaiset kuviot, jotta se oikea elämä voisi alkaa tämän jatkuvan odottamisen sijaan? 

Vastauksia viimeiseen kysymykseen on kaksi. Voit valita suosikkisi. 1.) Nyt. 2.) Ei koskaan.

Olin vuosia sitten Jari Sarasvuon seminaarissa, ja vaikken tuosta "jos ei pysty on pakko" -tyyppisestä valmennusasenteesta pidäkään, yhdestä asiasta olin ainakin samaa mieltä. Energinen muutoskonsultti nimittäin julisti provokatiivisesti yleisölle: Jos et ole onnellinen nyt, et ole onnellinen koskaan.

Kuulostaako kamalalta? Mutta kun juttu on niin, että ei ole mahdollista olla onnellinen muuta kuin nyt. Jos et ole onnellinen nyt, et ole sitä tulevaisuudessakaan, koska tulevaisuutta ei ole. On vain nyt. Nyt. Nyt. Nyt. Ja nyt. Voit käyttää nyt -hetkesi surkuttelemalla surkeaa ajanlaatuasi (joka onneksi näyttäisi vuonna 2018 hiljalleen päättyvän) ja odottamalla aikaa parempaa. Toisinaan tuntuu kuin ihmiskuntaa vaivaisi krooninen tyytymättömyys, jonka aiheuttaa väärinkäsitys siitä, että elämän pitäisi olla jotain muuta kuin mitä se on. Katsoin joskus yhdeksänkymmentäluvulla televisiosta suosikkisarjaani nimeltä "Sisters", jossa näyttelijä Sela Ward esitti boheemia alkoholisti-taiteilijaa. Eräässä jaksossa terapeutti antoi hänelle tehtäväksi hokea lausetta: "My life is my life." eli "Elämäni jota elän on elämäni." Se voi kuulostaa täysin mitättömältä ja merkityksettömältä lauseelta, niin kuin kaikki suurta elämänviisautta sisäänsä kätkevät sutrat, mutta sillä hetkellä se tuntui avautuvan koko syvyydessään, ja ymmärsin jotain mitä en ollut aiemmin tajunnut.

Elämäni elämä on elämäni. Tämä on se elämä jota odotat. Voit olla onnellinen vain nyt. Tämä ei ole harjoitus. Sinä et istu takahuoneessa odottamassa esiriipun avautumista ja sen oikean elämän alkamista. Tai jos istut, niin huono homma, koska elämäsi on siinä takahuoneessa, niiden verhojen takana, mutta se jää sinulta huomaamatta, koska odotat se olevan jotain muuta kuin mitä se on. Kun tutkimme aikaa ja ajanlaatua astrologian avulla, haksahdamme helposti illuusioon siitä että jossakin vuosien päässä odottaa ihana tulevaisuus, ja kunhan vain saa sinniteltyä tämän kirotun haastevaiheen läpi, niin johan alkaa elämä taas maistua siltä miltä pitääkin. Mutta kun ei. Mikään transiitti ei voi estää meitä olemasta onnellinen juuri nyt, eikä mikään transiitti - koskaan - tule tekemään meitä onnelliseksi jossakin tulevaisuudessa.

Hyvää uutta vuotta 2013 rakkaat lukijat! Tämä hetki on uusi mahdollisuus. Tee hyvä valinta.