Näytetään tekstit, joissa on tunniste pimennykset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pimennykset. Näytä kaikki tekstit

19.8.2017

Pimeys meissä


Tiedostamaton pimeys meissä manifestoituu väkivaltana, rikollisuutena, terrorismina ja silkkana pahuutena ulkopuolellamme. Jos vain voisimme näitä hetkiä kohdatessamme antaa sydämemme särkyä, jotta rakkaus, tietoisuus ja myötätunto voisi astua sisään. Koko maailmamme muuttuisi.

Haluan muistuttaa että ajassa olevat energiat (täydellinen auringonpimennys leijonassa ja t-risti: venus/kuu/ceres ravussa oppositio pluto kauriissa ja nämä kaikki neliössä jupiteriin vaa’assa) eivät saa aikaan draamaattisia tapahtumia. Ne kertovat siitä mikä on. Ja juuri nyt on voimallinen, koskettava ja ravistava hetki nähdä oma pimeys, pimeys meissä. Tällaiset poikkeuksellisen intensiiviset ajat kun ”portti on auki” ovat hetkiä jolloin voimme nähdä, ymmärtää ja havahtua oman itsemme äärellä. Se tosin vaatii halua siihen ja riittävästi tietoisuutta. Toinen vaihtoehto on toimia tiedostamattoman ohjelmoinnin mukaisesti, hyökätä, syyttää, loukata, paeta…

Kuvassa vanha tibetiläinen suitsuke, jota poltin eilen työhuoneella ennen asiakkaiden saapumista (huomaa kasvot savussa). Rakastan sen maanläheistä mökkisaunan tuoksua. Olin suunnitellut että tänä viikonloppuna pidän oman detox/paasto/hiljaisuusretriitin kotona kaikki koneet kiinni (suosittelin sitä myös asiakkailleni joita tapasin) mutta illalla nukkumaan käydessä mietin että ”pakko” hoitaa kymmenet sähköpostit, ajanvarausjutut, uutiskirje ja maanantain aurinonpimennyksen ajakuva. Aamuyöllä heräsinkin lamauttavaan kipuun, kun silmä oli mennyt taas rikki. Elämä pitää huolen että keskityn oikeisiin asioihin. Retriittiä ja hiljaisuutta siis. Koneet kiinni. Pyhä rauha. Rakkautta ja sydämen valoa meille kaikille. ♡

Vaivattomuutensa ja nopeutensa vuoksi teen yleensä kaikki päivitykset instagramissa, josta sitten jaan ne facebookiin. Pyrin aina ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon myös heidät, jotka eivät näitä sosiaalisen medioiden kanavia käytä, joten nämä päivitykset ovat nähtävillä myös täällä kotisivullani, niillekin jotka eivät ole kirjautuneina näihin palveluihin. Koska tällä kertaa koen päivitysten sisällön olevan poikkeuksellisen painokasta ja tärkeää, halusin nyt jakaa nämä myös tässä muodossa, blogiartikkeleina.

17.8.2017

Apua etsimässä


Näin kahden pimennyksen välissä, kun Venus on mitä dramaattisimmassa ja intensiivisimmässä puristuksessa Pluton ja Jupiterin kiistakapulana, monella tuntuu olevan nyt lataukset pinnassa ja hätä oman jaksamisen kanssa. Ihmissuhteisiin ja rahaan liittyvät asiat nostattavat erityisen voimakkaita tiedostamattomia ohjelmointeja pintaan, ja vanhat uhritarinat käynnistyvät kuin automaattisesti napin painauksella.

Moni hakee vimmaisesti apua, jotain mikä voisi viedä pois pelon, huolen ja kärsimyksen? Mutta kaikki jotka pyytävät apua, eivät itseasiassa halua apua vaan helpotusta, pakokeinon, turrutusta, lohduttavia valheita tai jotain mikä vie huomion pois siitä mikä on. Ja jos ihminen ei halua apua, häntä ei voi auttaa. Tänään taas näiden asioiden äärellä.

Ilta hämärtyy mutta lähden vielä metsään. Metsä on ihan rikki ja ruhjottuna mullin mallin kiiramyrskyn jäljiltä, mutta se ei kehitä siitä kärsimystarinaa, ei syytä ketään eikä yritä olla jotain mitä se ei ole. Kaatuneiden sankarien alla hihittelevät mustikat kätköissään. ♡

Vaivattomuutensa ja nopeutensa vuoksi teen yleensä kaikki päivitykset instagramissa, josta sitten jaan ne facebookiinPyrin aina ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon myös heidät, jotka eivät näitä sosiaalisen medioiden kanavia käytä, joten nämä päivitykset ovat nähtävillä myös täällä kotisivullani, niillekin jotka eivät ole kirjautuneina näihin palveluihin. Koska tällä kertaa koen päivitysten sisällön olevan poikkeuksellisen painokasta ja tärkeää, halusin nyt jakaa nämä myös tässä muodossa, blogiartikkeleina.

7.8.2017

Elämä kuiskii karsimaan

”Kuunpimennys Vesimiehessä tänään, on tuntunut just tältä jo hetken aikaa. Löysin eilen myös ihan täydellisen biisin tähän hetkeen: The Dø – Dust it off” ♡

Nämä pimennysajan energiat, uhhuh. Elämä kuiskii koko ajan karsimaan, kiteyttämään ja keskittymään oleelliseen. Yksinkertaistamaan, hiljentymään ja olemaan tosi ja uskollinen omalle sydämelle. Olen (taas kerran) yrittänyt yhdistää kahta facebook-sivuani yhdeksi, ja samoin tuntuu että voisin jatkossa päivitellä ihan kaikki instapäivitykset tuolla omalla henk.koht. instatililläni ajatuksella ykseys ja integraatio. Näin ollen astro- & ajakuvapostaukset + muu sydäntä lähellä oleva instagramissa siis jatkossa instagram.com/kirsihallaseppala/ ♡ (Jaan ne sieltä toki myös facessa https://www.facebook.com/astrologiaa/, ei hätää.)

19.3.2015

Vapaus edellyttää luopumista


Olemme tällä hetkellä keskellä merkittävintä ja intensiivisintä astrologista aikajaksoa naismuistiin. Tänään kevätpäiväntasauksena (20.3.) superkuuksikin kutsuttu uusikuu syntyy Kaloissa, koko eläinradan viimeisellä asteella, sen lisäksi meillä on täydellinen auringonpimennys ja vain pari päivää siitä, kun radikaalin muutoksen, vallankumouksen ja transformaation parivaljakko Uranus ja Pluto ovat kohdanneet tällä erää viimeistä kertaa kolme vuotta kestäneessä kädenvääntökuviossaan. Ymmärtänette vähemmästäkin: ajassa jylläävät intensiiviset energiat! Ei tarvitse olla erityisherkkä tunteakseen poikkeuksellisen aktivoivat energiat ja huomatakseen että ajassa on jotain kovin stimuloivaa. Moni kokee olevansa nyt hieman ylikierroksilla, ja mitä herkemmästä ihmisestä on kysymys, sitä virittyneempään tilaan ajan energiat voivat lietsoa.

Pohjimmiltaan tässä kaikessa on kysymys irti päästämisestä. Kliseinen sanapari tarkoittaa meille jokaiselle vähän eri asioita, mutta vaikka se kuulostaakin yksinkertaiselta, siinä on jotain hyvin syvää, oleellisen tärkeää ja ajankohtaista meidän jokaisen elämässä. Anteeksi antamisen ja luopumiset teemat ovat nyt vahvasti pinnalla. Kun olemme rakentaneet elämämme lukemattomien tulkintojen ja ajatusmallien varaan - ajatusten, joita pidämme totuutena - olemme saattaneet asettaa onnemme ja hyvinvointimme muiden ihmisten vastuulle. Suurin osa meistä ajattelee, että "totta kai kannan vastuun omasta onnestani", mutta hieman pintaa raaputtamalla alta löytyykin uskomus, että se jokin mitä äiti, isä, sisko, veli, ex-puoliso, lapsi, isosetä, eno tai entinen työnantaja teki meille, on syynä siihen miksi jokin elämässämme ei ole niin hyvin kuin haluaisimme. Tästä on nyt kysymys, kun puhun luopumisesta. Mikäli kannamme jossakin osassa itseämme uskomusta, että jokin mitä elämme todeksi tällä hetkellä on jonkun syytä tai että joku on meille jotain velkaa ja vaadimme hyvitystä, olemme jumissa itse luomassamme vankilasta.

Ajan energiat mahdollistavat nyt paremmin kuin koskaan vapautumisen, mutta jotta pääsisimme vapaiksi, täytyy meidän ensin luopua. Anteeksi antamisessa on pohjimmiltaan kysymys siitä, että näemme asiat toisin. Se ei ole mikään väkisin hampaat irvessä tehtävä henkinen harjoitus ("annan nyt sinulle anteeksi, koska se on minulle hyväksi ja henkisesti katsottuna oikea ratkaisu tässä tilanteessa"), vaan energiatasolla tuntuva muutos, joka tapahtuu itsestään, kun näemme että oikeasti ei ole mitään anteeksi annettavaa. Irti päästäminen siitä, että se miten näemme tapahtuneen ja miten olemme sen (ja meitä väärin kohdelleen ihmisen motiivit) tulkinneet, eivät välttämättä ole se korkein totuus asioista. Jos et pysty antamaan anteeksi jotain tapahtunutta, älä edes yritä. Kun on anteeksi annon aika, se tapahtuu näkökulman muutoksen ja tietoisuuden laajenemisen myötä. 

23.10.2014

Hurraa huuto pimennyksille!

Olemme eläneet viime viikot pimennysten aikaa, ja samaan soppaan on mahtunut myös pitkään pohjakuviona kyntänyt Uranus-Pluto neliö sekä Skorpioni-Vaaka linjalla perääntynyt Merkurius. Pimennysten ajoitukset ovat olleet kuunpimennys 8.10.14 Oinaassa 15º05' ja sen kumppanina auringonpimennys 24.10.14 Skorpionissa  0º24'. Sen sijaan että keskittyisin avaamaan sen enempää näiden taivaallisten tapahtumien symboloimia tunnelmia ajassa, haluan kirjoittaa jostakin, joka on vaivannut mieltäni jo pitkään. Ajanlaatua tulkitsen postilistalaisilleni huomenna ilmestyvässä ystäväpostikirjeessä. Voit liittyä postilistalleni turvallisesti ja maksuttomasti täällä: http://kirsihallaseppala.fi/ystavapostilista/ Postilista on syntynyt halusta hemmotella teitä työstäni aidosti kiinnostuneita ihania ihmisiä, ja se on siis ilmainen palvelu kaikille, jotka haluavat saada minulta kerran kuukaudessa ilmestyvän kirjeen, joka sisältää kuvauksen kuukauden energioista ja ajanlaadusta, sekä erilaisia etuja, jotka ovat tarjolla vain rekisteröityneille ystäväpostilistalaisille.

Ja sitten asiaan. Kuten moni teistä tietääkin, olen käynyt läpi reilun vuoden mittaista henkilökohtaista transformaatioprosessia, jolla on ollut suuret vaikutukset myös siihen mitä, miten ja miksi teen työtäni. Vaikka olen edelleen täysipäiväisesti toimiva ammattiastrologi, se mitä tulkinnoissa tapahtuu on muuttunut suuresti. Tiedättehän, että astrologia on kieli. Jos olette olleet tekemisissä astrologiaa harjoittavien ihmisten kanssa, tiedätte myös, että astrologian kieltä tuntevat myös mielellään puhuvat sitä. Esimerkiksi tähän tapaan: "Niin koska mulla on nyt tää Uranus DC:llä ja progekuu meni just kolmoseen, niin jotenkin tuntuu että kauheesti tapahtuu... Ja kun mulla on se Mars-Pluto yhtymä nataalilla seiskassa, niin ymmärrät varmaan..." Kuulostaako tutulta? Aivan täysin ymmärrettävä ja valtavasti informaatiota sisältävä lause astrologiaa puhuvalle, mutta kieltä tuntematon ei ymmärrä sanaakaan. Maallikoille astrologisia tulkintoja tekevät eivät tietenkään puhu näin asiakkaalle (eiväthän?!), vaan avaavat symboleja suomeksi. Astrologista riippuen joku käyttää enemmän, joku vähemmän termistöä, joku ehkä vain heittää Uranuksen (=äkkimuutokset, irtiotot, uudistuminen) sinne ja Jupiterin (=kasvu, laajentuminen, runsaus) tänne muun puheen sekaan.

Yksi tulkinnoissani tapahtuneista muutoksista on ollut se, että en käytä enää astrologista sanastoa lainkaan. Paitsi silloin, jos kyseessä on astrologian harrastaja joka niin toivoo, koska haluaa tietää mistä kuviosta vedin tulkinnalliset johtopäätökset. Tai siis, näin toimin vielä hetki sitten, vaan en enää... Asiaan on kolme syytä. Ensimmäinen on se, että en pidä astrologisesta puheesta. Liian usein kyseessä on kätevä keino irrottaa itsensä aidoista tunteista kääntämällä kokemuksensa kliinisen ja analyyttisen symbolikielen muotoon. Toinen syy astrokielen välttämiseen asiakastilanteissa on se, että suuri osa tulkinnastani tulee selvännäköisesti asiakkaan ja ajan energiaa lukemalla (toki kaikki sama on nähtävissä myös astrologisella kartalla, mutta niiden kaivaminen ja asioiden yhdistäminen tulkintaan hidastaisi ja tukkisi tulkintaprosessia, joka on välillä melkoista tykitystä). Kolmas syy on asia, joka tuon viime kuunpimennyksen aikaan kirkastui minulle ennenkokemattomalla tavalla: jos tulkinnassa on astrologiaan perehtynyt henkilö, jonka maailmankatsomus on hyvin erilainen kuin omani, hän pahimmillaan vetää käyttämistäni astrologisista termeistä omat johtopäätöksensä, eikä ole enää vastaanottavainen sille mitä minä siitä kerron.

Otetaan esimerkiksi vaikka kuunpimennys. Voisi kuvitella, että kyseessä on itsessään aivan neutraali sana. Astrologisesti puhuen kuunpimennys voi tarkoittaa monia erilaisia asioita. Pimennyksillä on vanhastaan, traditionaalisen astrologian mukaan melko kolkko maine. Mutta emme elä enää keskiajalla, ja siinä missä Saturnus ei enää tarkoita viikatemiestä ja katovuotta, on pimennyksilläkin laajempi, moniulotteisempi ja syvempi merkitys kuin silloin, kun suoneniskentä ja iilimadot olivat lääketieteen kuuminta hottia.

Aikoinaan, satoja vuosia sitten, auringon- ja kuunpimennykset ovat olleet pelottava ilmiö, koska taivaallinen valo on tullut mystisesti nielaistuksi, eikä syytä ole osattu selittää. Pimennyksethän tapahtuvat aina joko uudenkuun tai täydenkuun aikaan. Jo pelkästään uudella- ja täydelläkuulla on ollut pelottava vaikutus - uusikuu pimensi ilman sähköä eläneen ihmiskunnan elinympäristön ja täysikuu valaisi kaiken pahaenteisen kelmeällä valollaan. Pohjimmiltaan pimennys ei ole muuta kuin poikkeuksellisen intensiivinen uusi- tai täysikuu. Näin ollen tulkinnan pohjana voi käyttää näihin kuunvaiheisiin pohjautuvaa symboliikkaa potenssiin 10. On myös muistettava, että jokainen pimennys on luonteeltaa erilainen, riippuen siitä millaisia muita kuvioita on aktiivisena ajassa, sekä siitä mihin Saros-perheeseen pimennys kuuluu. On vielä muistettava sekin, että kaikki pimennykset eivät ole merkittäviä kaikille. Pimennyksen merkitys yksilön elämässä riippuu kaikkein eniten siitä, mihin se sijoittuu suhteessa henkilön omaan syntymäkarttaan, sekä siitä millaisessa tietoisuuden tilassa hän elämäänsä elää.

Näin ollen sana "kuunpimennys" ei itsessään tarkoita vielä mitään (paitsi tuota taivaallista ilmiötä, jossa maan varjo pimentää kuun), koska sen seikkaperäinen tulkinta riippuu niin monista eri asioista. Itselleni pimennykset ovat inspiroiva, puoleensavetävä ja aktivoiva ilmiö. Olen huomannut että ne liittyvät usein aloituksiin tai lopetuksiin. Jotain käynnistetään tai sammutetaan, avataan tai suljetaan. Astrologisesti omalle kartalle kopsahtaessa pimennyksellä on taipumus alleviivata sitä asiaa tai elämänaluetta, johon pimennys syntymäkartalla osuu. Riippuen tilanteesta, esiin voi vyöryä vuosia maton alle lakaistut möröt, kaappeihin kätketyt luurangot ja pitkään laiminlyödyt tilanteet. Jos jokin on jäänyt menneisyydessä kesken, tai jotain ei ole haluttu kohdata, pimennysaika on omiaan nostamaan nämä asiat eteen. No mitä ajattelette? Onko se hyvä vai paha?

Mielestäni se riippuu elämänasenteesta ja suhtautumisesta omaan henkilökohtaiseen kasvuun. Moni kokee ajatuksen pimennyksestä innostavana ja uutta toivoa luovana, jännittävänäkin. Sehän korostaa sitä elämänaluetta minkä aktivoi ja kuvaa muutoksen tarpeellisuutta sekä mahdollisuutta. Mutta mikäli haluat pitää luurangot kiltisti rivissä kaapissa ja jatkaa mätäpaiseen kätkemistä laastarin alle, niin silloin se voi olla katastrofi. Oma valinta. Sinut voidaan laittaa vastatusten epämiellyttäviä tunteita herättävien asioiden kanssa, koska todellisuuden kieltämisen tilassa ei vain ole mahdollista elää loputtomiin. (Onneksi!) On myös tärkeä muistaa, että mikään pimennys tai transiitti ei saa mitään tapahtumaan kenenkään elämässä, ne vain kuvaavat sitä mikä jo on. Eli vaikka pimennysaikana saattaa sattua yllätyksiä, niiden juuret ovat syvällä menneisyydessä, ja asia itsessään on jo läsnä elämässäsi. On ollut jo pitkään. Echart Tollea lainatakseni:
"Life will give you whatever experience is most helpful for the evolution of your consciousness. How do you know this is the experience you need? Because this is the experience you are having at the moment."
"Some changes look negative on the surface but you will soon realize that space is being created in your life for something new to emerge."
"Whatever the present moment contains, accept it as if you had chosen it. Always work with it, not against it."
Oma käsitykseni pimennyksistä on se, että ne ovat aina mahdollisuus! Jos haluat todella ymmärtää itseäsi, saada suuria oivalluksia, puhdistaa vanhaa kuonaa, luopua keinotekoisesti ylläpidetystä tilanteesta tai kasvaa ihmisenä, pimennykset voivat olla juuri se aika kun läpimurto tapahtuu. Saatat saada upean tilaisuuden kohdata pelkosi. Saatat päästä kasvotusten oman itsepetoksesi kanssa. Saatat saada sysäyksen muutokseen, joka kääntää elämäsi suunnan oikeille raiteille. Kukapa ei haluaisi elää rehellistä, autenttista ja pelotonta elämää? Pimennykset ovat matkalippu siihen suuntaan.

Itse olen näiden kahden pimennyksen aikana saanut kätellä vanhoja pelkojani. Joku yrittää tehdä haittaa, selän takana panettelua ja vireille pantuja vihamielisiä asioita on paljastunut suureksi hämmästyksekseni. Tämä on itselleni ihan uusi juttu elämässä. En ymmärrä miten ketään kiinnostaa tai miten kukaan jaksaa vaivautua, mutta tunnemuistissa inkvisiittorin rovion lieskat nuolevat pohkeita, niin kuin ennen vanhaan. Jotain mitä joskus pelkäsin sanomattoman paljon aktivoidaan, katsotaan missä nyt seison tämän asian suhteen. Riittääkö että on puhtaita jauhoja pussissa, vai voittavatko väärät valat. Se jää nähtäväksi. Ensin olin tyrmistynyt, sitten olin järkyttynyt, sitten vähän vapisutti, sitten alkoi huvittaa ja nyt sanon että no jopas oli. Kaikenlaista. Kiitos.

Joten tässä hienoisessa jälkitutinassa ja huterassa, joskin sisäisesti lempeän levollisessa olossa sanon vieläkin, että pimennykset ovat yksi upeimpia kasvun mahdollisuuksia, mitä astrologinen symboliikka voi kuvata. Ne aktivoivat, nostavat esiin, toimivat katalysaattoreina, vapauttavat, innostavat, kuohuttavat, sytyttävät, käynnistävät merkittäviä sisäisiä tai ulkoisia prosesseja ja tekevät sinusta enemmän sen kuka olet ja antavat mahdollisuuden muuttaa elämääsi sellaiseksi, mikä sinulle kuuluu.

Joten hurraa huuto pimennyksille! Nuo voimassaan väkevät, kaiken näkevät. Älkää yrittäkö vältellä niitä, älkää toivoko "pääsevänne vähällä", toivokaa pimennysten lahjaa ja rohkeutta sekä viisautta niiden kohtaamiseen, Pimennykset ovat parhaimmillaan tulikaste, vihkimys ja siunaus. Älkää menkö luokittelemaan asioita tietoisen mielenne rajallisen käsityskyvyn mukaan hyviksi ja huonoiksi. Älkää antako pelkonne sanella teille mikä on toivottavaa ja mikä ei. Pimennykset on tehty elettäväksi ja ne ovat parhaimmillaan uuden alku, voitokas fanfaari, joka kajahtaa kun kuljet pois päin vanhoista rajoituksista. Pimennysaika on tietoisuuden laajentumisen lahja sille joka sen osaa ottaa vastaan, ja suuri siunaus sille, joka osaa olla siitä kiitollinen.

26.11.2012

Puolivarjopimennys


Olen onnistunut välttelemään blogin päivittämistä oikein tehokkaasti lähes koko syksyn. Siihen on syynsä. Olen tehnyt jotain muuta, kuten matkustellut, kirjoittanut, opiskellut, joogannut, lukenut ja laulanut. Sitä paitsi liika tietokoneella olo on haitallista sekä perhe-elämälle että terveydelle. Mutta suurin syy on ollut se, että mikään mistä olisin inspiroitunut väsäämään blogitekstiä ei ole varsinaisesti liittynyt astrologiaan. En ole halunnut väkisin vääntää jotain astrologista vain siksi, että tämän pitäisi olla astrologia-aiheinen blogi. Mietinkin mahdollista blogin nimen vaihtoa johonkin sellaiseen, joka antaisi minulle laajemman temmellyskentän, eikä harhaanjohtaisi lukijaa (niitä kahta) luulemaan, että siellä se ammattiastrologi nyt opastaa harrastajaa ja kertoo astrologiasta. Ehei, blogi ei ole minulle osa työtä, vaan luovan ilmaisun vapaamuotoinen väylä, joka ei edellytä teiltä lukijoilta mitään, eikä ole minullekaan velvollisuus vaan satunnainen ilo. Ja mikäs sen parempi ajakohta pohdiskella näitä, kun Merkuriuksen pysähtymisen hetki on juuri nyt (klo 0:46) Skorpionissa, kolmannessa huoneessani. Juttu on nimittäin niin, että haluaisin kyllä kirjoittaa, mutta intuitiosta ja energioista ja enkeleistä ja zenistä ja viherpirtelöistä ja eläinten oikeuksista. Ja ehkä joskus jotain astrologistakin saattaisi putkahtaa ulos tuutista. Kuten tänään.

Olen aivan ymmyrkäisenä ihmetyksestä ja ihastuksesta tämän viikon astrologisten kuvioiden edessä. Merkurius päättää perääntyvän jaksonsa ja suuntaa siivekkäät sandaalinsa taas nenänsä osoittamaan suuntaan. Ja keskiviikkona 28.11.12 klo 16:45 on luvassa Kuun puolivarjopimennys, jollaista en ole ennen nähnyt. Kuunpimennyskartan kruunaa YOD -kuvio, jossa onkin sellainen lataus että alta pois. Jumalansormeksikin kutsutun aspektikuvion muodostaa kolme (tai enemmän) tekijää, joista kaksi on sekstiilissä (60°) keskenään, ja nämä molemmat kvinkunssissa (150°) Yodin kärkeen. Tämän kyseisen Yodin kannan muodostavat kaksi kiinnostavaa parivaljakkoa: Venus ja Saturnus Skorpionissa sekä Mars ja Pluto Kauriissa. Nämä molemmat yhtymät tekevät karmallisesta latauksestaan tunnetun kvinkunssikulman pimenevään täysikuuhun Kaksosissa (6°46'). Jos kartallasi on jotain 6°-9° välillä, osuu tämä elämääsi jollakin tavalla. Täysosuma kilahtaa niille, joilla se jokin on Kaksosissa tai Jousimiehessä. Itse saan huutaa BINGO! ja jännityksellä odotan millainen kosminen kahvipaketti tästä pelistä tulee kotiin viemisiksi.

Yleisesti ottaen lähtisin tulkitsemaan tämän kuunpimennyksen merkitystä ja symboliikkaa Yodin planeetoista ja merkeistä käsin. Venus ja Saturnus Skorpionissa: pysyvät arvot, pitkäaikainen sitoutuminen, vakavoituminen rakkauden edessä, kestävät ihmissuhteet, omistautuminen. Mars ja Pluto Kauriissa: transformatiivinen voima, pitelemätön intohimo, päämäärätietoinen toiminta ja intensiivinen energia. Huomatkaa, miten Saturnus ja Pluto ovat toistensa hallitsemissa merkeissä vastavierailulla. En tiedä liekö oma lehmä ojassa, että tällaisia tulkitsen, mutta kun otetaan huomioon nämä pimennyskartan tärkeimmät tekijät JA kun Auringon Saabinen symboli on "Cupid koputtamassa ovelle" ("Cupid knocking at the door") ja Kuun Saabinen symboli on "Vanhanaikainen kaivo" ("An old-fashioned well"), niin rakkaussuhteisiin, ja varsin syviin, merkittäviin, ravistaviin, karmallisiin suhteisiinhan tämä liittyy. Jotain todella tärkeää saattaa olla nyt nousemassa tietoisuuteen. Menneet tarinat tuntuvat kuultavan nykytilanteen läpi, ja vaatii tarkkuutta nähdä todellisuus sellaisena kuin se on nyt, näiden aktivoituvien, menneiden ihmissuhdekuvioiden alla.

Toki pimennyksen merkitys riippuu paljon siitä mihin huoneisiin ja mihin kartan tekijöihin se kunkin syntymäkartalla osuu, mutta yleisluontoisena kuvauksena näkisin sen liittyvän karmallisten suhteiden aktivoitumiseen, vakaviin ja muutosta aikaansaaviin päätöksiin, uusiin aloituksiin, sitoutumiseen, rakkauden kuolemaan ja uudelleensyntymään, seksuaalisuuden regeneroivaan voimaan, tunteiden puhdistumiseen ja pitkään pinnan alla asioihin vaikuttaneiden tunne- ja energiakuvioiden laukeamiseen.

Mielenkiintoinen "sattuma", että vuoden viimeiseksi kurssipäiväksi valikoitui viime lauantai, jolloin pidin Helsingissä Ihmissuhdekarma -workshopin aivan mahtavalle porukalle. Kurssin kartalle osui nousuun Jousimies Saabisella symbolilla "Pyramidit ja Sfinksi" ("The pyramids and the sphinx"). Askendentin hallitsija oli ihmissuhdeakselilla eli descendentillä, MC:llä komeili Venus Skorpionissa, jonka vierellä Saturnus vielä "Karman herrana" alleviivaamassa sitä mistä kurssilla oli kyse. En kurssipäivää valitessa tutkaillut tähtien asentoja, enkä ollut tutustunut tähän ajankohtaiseen kuunpimennykseenkään. Asiat vain tapahtuvat silloin kun ajanlaatu sen sallii.



4.6.2012

Järki ja tunteet


"Ehkä se on tämänpäiväinen Superkuu, Kuunpimennys, Chironin neliö, Neptunuksen oppositio, Saturnuksen yhtymä, tai mahdollisesti Pluton ja Cereksen keskipisteessä oleva Merkurius..." Minulla ainakin on tänään kummallisen alavireinen ja jotenkin jumiutunut olo. Tutkin äsken itsemurhan tehneiden karttoja, mutta ei se mieltäni tummentanut, olo oli jo ennen sitä. Ehkä se oli juuri se syy, joka suuntasi kiinnostukseni tänään näköalattomiin ja synkkiin aiheisiin. "Kyllä se on tämä pimennys." Superkuu Jousimiehessä (14°13') pimenee tänään klo 14:11 ja aktivoi muuttuvien merkkien asteet viidestä viiteentoista. Ei se oikein osu kartalleni, tai osuu johonkin, ainahan ne osuvat johonkin. Mutta oli miten oli, unohdan karttani, sillä tämä olo on tässä ja nyt, kartoista piittaamatta. Tekee mieli hiljentyä, vetäytyä sisäänpäin ja levätä hetki tummissa vesissä. Siinä on syvästi koskettavaa rauhaa.

Tunteiden tuntemisesta, tulkitsemisesta ja analysoimisesta halusin kirjoittaa. Vaikka ensin kyllä piti puhua Plutosta, mutta sanoilla tuntuu olevan oma tahto. Ne vievät sinne minne haluavat, minä vain assistentin roolissa tyydyn näppäilemään niitä näkyville.

Tunteet. Kuu. Tapaan toisinaan ihmisiä, jotka etsivät jokaiselle tunteenliikahdukselleen tai tekemiselleen selitystä tähdistä. Kirjoitukseni alku viittaa juuri tähän ilmiöön. "Minusta tuntui tänään pahalta - no tietenkin, kun Kuu yhtyi Saturnukseen kello kaksi ja Chironkin neliöi Neptunusta." "Sain tänään kauhean raivarin töissä, mutta Mars olikin neliössä kymppihuoneeni Uranukseen." Tuttua, eikö? Useimmiten kyseessä ovat ihmiset, jotka tietävät kyllä että ei se Mars tai Chiron aiheuttanut heidän tunteitaan tai reaktioitaan, mutta kun ne kuvaavat vaan niin osuvasti, että ei voi kuin ihmetellä. Hyvänen aika, teen tätä jatkuvasti itsekin. Ja kun näkee tutun planetaarisen vastineen kartalla, niin kummasti huomio kiinnittyy löydöksen aiheuttamaan innostukseen ja saattaa vielä poikia parin tunnin session SolarFiren parissa, kun pitää katsoa kaikki kolmen edellisen vuoden Marsin kontaktit Uranukselle, että mitä niinä muina kertoina tapahtui, kun tällä kertaa se energia purkautui suuttumisena.

Mutta se tunne. Mikä se oli? Mistä se tuli? Mitä se kertoo?

Astrologiaa voi käyttää elämän ja itsensä objektiiviseen tarkasteluun, mutta sitä voi käyttää myös tunteiden ja elämän älyllistämiseen. Tutkimalla tähtikuvioita on mahdollista paeta välitöntä kokemusta ja todellista, omassa sisimmässä piilevää syytä ja seurausta. Astrologia ei voi tarjota meille vastauksia. Parhaimmillaan se tarjoaa kysymyksiä, jotka johdattavat meidät sisimpäämme kätkettyihin vastauksiin. Paitsi tietysti sellaisissa poikkeustapauksissa, että harjoittaa horaariastrologiaa ja haluaa kysyä mihin avaimet ovat kadonneet. Itse en ole horaariastrologi. Monet avaimet ovat kadonneet ikiajoiksi, mutta kun minusta tuntuu joltakin, haluan kokea sen tunteen ilman mitään älyllisiä suodattimia tai selityksiä. Olla vain siinä ja tunnustella mistä on kysymys.

Hassu juttu muuten, mutta vasta tämän kirjoitettuani muistin, että näin yöllä unta 1800-luvun alun Englannista (jossa mielelläni asuisin). Olin nuori nainen keskellä Jane Austenin tarinaa "Järki ja tunteet". Oma mielikuvitukseni oli maustanut kertomusta vielä vähän dramaattisemmilla aineksilla, ja mukana oli piilevää väkivaltaa, petoksia, murhayritys, myrkyttämistä ja pinnanalaista juonittelua. Aamulla ensimmäinen ajatukseni oli, että tänään haluan kirjoittaa Plutosta. "Ai siitähän tämä minun oloni johtuikin..."

28.5.2012

Sovitusta ja katkeraa kalkkia


Vaikka auringonpimennys tapahtuikin Kaksosissa jo viikko sitten, haluaisin silti sanoa pari sanaa siitä nyt jälkikäteen. Aurinko siis pimeni 0°25´ Kaksosten merkissä maanantaina 21.5.12 klo 2:47. Sääli että emme päässeet sitä täällä Suomessa juurikaan ihailemaan. Toisella puolen maapalloa otetut valokuvat sen sijaan kertoivat miten kauniista ja vaikuttavasta tapahtumasta oli kyse. Ja ei pelkästään ulkoisesti, vaan myös sisäisesti. Pimennyksillä on ollut aina vähän kolkko maine astrologiassa. Niihin on usein liitetty katastrofeja ja henkilökohtaisia kriisejä. Jokaisella pimennyksellä on kuitenkin aina omanlaisensa lataus, eikä tämä pimennys ollut ollenkaan pahimmasta päästä. Vaikka sen vaikutukset toki riippuvatkin aina siitä millaiset kuviot se itse kunkin kartalla ja elämässä aktivoi. On ollut myös mielenkiintoista muistella mitä edellisen vastaavanlaisen auringonpimennyksen aikaan tapahtui (21.5.1993), ja monet voivatkin saada osviittaa tähän pimennykseen elämässään vuonna 1993 ajankohtaisina olleista asioista.

Itselleni tämä auringonpimennys oli merkittävä, sillä se osui karttani tärkeisiin pisteisiin aktivoiden häkellyttävän määrän vanhoja asioita liittyen ihmissuhteisiin, terveyteen, työhön, talouteen ja omaan perhehistoriaani. Myös asiakkaitteni ja läheisteni elämässä huomasin erään merkillisen seikan toistuvan. Monet olivat kokeneet yllättäviä yhteydenottoja, joiden lopputuloksena oli ollut eräänlainen sovitus. Jotain oli jäänyt kesken, jotkin asiat olivat jääneet auki - ja vaikka olisivat olleet pitkänkin ajan unohduksissa ja käsitellyiksi kuitattuina - tämä ajankohta nosti pintaan tarpeen solmia vanhat langanpäät ja pyytää tai antaa anteeksi.

Perääntyvällä Venuksella oli tietysti oma osansa tässä vanhojen asioiden pintaan tupsahtamisessa (voit lukea vanhan artikkelini aiheesta täällä: Perääntyvä Venus), mutta auringonpimennys nosti nämä vanhat asiat jotenkin aivan uudelle tasolle. Itse ainakin koin vahvaa henkistä vuodatusta ja pääsin kontaktiin asioiden kanssa joita en tiennut edes olevan olemassa, mutta jotka paljastuessaan tuntuivatkin korvaamattoman arvokkailta. Ilmassa oli havaittavissa eräänlaista energian tihentymistä, joka ääneti huusi ja vaati esille tuloa. Näin minä sen ainakin koin.

Omalla kohdallani tämä perääntyvän Venuksen ja auringonpimennyksen yhteisvaikutus nosti pintaan monen muun asian ohella erään todella ikävän tapahtuman, mutta koska se tarjoaa meille niin loistavan astrologisen esimerkin jaan sen kanssanne. Auringonpimennyspäivänä Venus oli aivan tarkkana syntymäkarttani Kuun alasolmun päällä yhtymässä Saturnukseeni 10. h ja neliössä 8. h Aurinkooni. Menneisyyden havina ja karmallinen kuorma siis lähes käsin kosketeltavina tässä yhdistelmässä. Samaisena päivänä postilaatikkooni ilmestyi oikeuden päätös siitä miten vuoden 2008 opintotukieni takaisinperintää koskeva valitukseni oli hylätty ja saan maksettavakseni tämän tuhansien eurojen summan 15% korolla. Säästän teitä enemmiltä yksityiskohdilta, mutta vaikka edelleen koen että kyseessä on huutava vääryys ja ylitsepääsemätön ongelma, ei auta muu kuin niella tappion karvas kalkki ja yrittää vain selviytyä tilanteesta jollakin tavalla. Ja vaikka näinkin tässä tapahtumassa perääntyvän Venuksen (joka siis myös talousasioita symboloi ja Kaksosissa se liittyy luontevasti opintotukiin) ja auringonpimennyksen symboliikkaa yllin kyllin, niin arvatkaa vaan lohduttiko.

Silti auringonpimennyksestä jäänyt jälkimaku oli hyvä, suorastaan koskettava. Tapahtui vanhojen asioiden käsittelyä, sovitusta, anteeksiantoa, uutta ymmärrystä, armoa, lähentymistä, sallivuuden ja hyväksymisen lisääntymistä - ja mikä tärkeintä, karmallisten asioiden puhdistusta ja loppuunkäsittelyä.

Koitko tämän auringonpimennyksen olevan sinulle henkilökohtaisesti merkittävä vai menikö se ohi aivan huomaamatta? Huomasitko joitakin samankaltaisia seikkoja joita kuvailen yllä, vai oliko pimennyksen anti sinulle jotain aivan muuta?