29.10.2013

Astrologiset työpajat

Opintopiiri uudistuu! Nyt on mahdollista osallistua valitsemiisi astrologisiin työpajoihin sinua kiinnostavan aiheen mukaan, ilman sitoutumista koko jaksolle. 


Astrologisen työpajan ideana on tutustua toisiin astrologian harrastajiin, oppia uusia menetelmiä, kokeilla ja harjoitella uusia tekniikoita sekä tietenkin syventää ymmärrystä omasta kartasta ja kehittää omia tulkintataitoja. Työpajat sopivat sekä pitkään astrologiaa harrastaneille, että aloittelijoille. On rikkaus, että samassa ryhmässä on eri tasoisia harrastajia, ja jokainen voi edetä ja oppia omista lähtökohdistaan käsin. Illat sisältävät teoriaa ja tehtäviä sekä tulkinnan tekoa käytännössä. 

Ilmoittaudu iltaan johon haluat osallistua mahdollisimman pian, mutta viimeistään 3pv ennen työpajan alkamista. Jos ilmoittaudut viiteen työpajaan ja maksat ne kerralla, saat osallistua kuudenteen ilmaiseksi!

Tulevia astrotyöpaja-aiheita:

7.11.13 Perääntyvät planeetat ajassa (perääntyvien planeettojen teoriaa ja tulkintaa)
14.11.13 Kuunsolmut (teoriaa ja harjoituksia solmujen syvemmän ymmärtämisen avuksi - sisältää aivan uutta materiaalia, joten sopii myös Kuunsolmut-kurssin käyneille)
21.11.13 Synastria (ihmissuhdeastrologiaa, kahden henkilön kartan vertailua)
28.11.13 Kompositio (ihmissuhdeastrologiaa, yhteiskartan tulkintaa)
5.12.13 Kuunpaluut (laadimme ja tulkitsemme osallistujien ajankohtaisia kuunpaluukarttoja)
12.12.13 Kalenterityöpaja (omat vuoden 2014 progressiot ja transiitit - oma kalenteri mukaan!)

Aika: torstai-illat klo 18-20:30

Paikka: Itsetuntemusastrologian keskus, Kruunuvuorenkatu 1, 00160 Helsinki

Hinta: 35€ sis. 24% alv, opiskelumateriaalit ja kahvi/teetarjoilun

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: astrologiapalvelut@gmail.com

27.10.2013

Solmut auki

Piti julkaista tämä kuunsolmuja käsittelevä kirjoitus vasta ensi viikolla, mutta en malta enää pihdata sitä, kun eräässä facebookin astroryhmässä käydään juuri parhaillaan keskustelua kuunsolmuista. Aihe on itselleni varsin rakas. Niin paljon, että osallistuin keskusteluun. Ja huomasin samantien, että tämä lyhyiden lauseiden, pikaisten vastausten ja nopeiden näkemysten maailma (some) ei ole itselleni oikea ympäristö toimia. Silti sinne aina ajoittain eksyy. Kun kurkkaa karttaani pintaa syvemmälle, tämä on itsestäänselvyys. Kaikkein syvimmin siitä kertovat kuunsolmut. 


Olen pitänyt kymmenen vuoden aikana monia kuunsolmuihin keskittyviä kursseja ja luentoja, silti edelleen löydän niistä jatkuvasti jotain uutta. Sekä omalla kartallani, että yleisesti. Kadotin aiemmin laatimani kuunsolmuja käsittelevän luentomateriaalin juuri ennen viime viikonlopun Turun Osaava Nainen -messuja. Sain sitten tehdä kaiken uudestaan luentoa edeltävänä yönä. Minulla on tapana suoltaa arkkitolkulla (aina käsin kirjoittaen, pettämättömällä yhdistelmällä: minä + Parker-kynä +  kynttilänvalo + yrttitee) materiaalia, jota en sitten vilkaisekaan itse luennon aikana. En oikeastaan enää ymmärrä miksi ne on oltava, kun todellisuudessa virta vie ja minä lastuna laineilla. Tai no, ei ihan niinkään, kutsutaan sitä vaikka astroflowksi, jonka tuollaiset tilat avaavat. Jälleen kerran, tämä on aivan selkeästi nähtävissä kuunsolmuissani. 

Siinä tulikin esiteltyä käytännön esimerkein ensin alasolmuni ja sitten yläsolmuni. Kuka arvaa? Alasolmuni on Kaksosissa ja yläsolmuni Jousimiehessä. 

Kuunsolmut ovat kuitenkin paljon moniulotteisempi juttu, kuin pelkät merkit ja huoneet tai planeettayhtymät solmuille. Myös muut aspektit ovat oleellisia kuunsolmujen kertoman tarinan kannalta, mutta saamme vielä mukaan kerrassaan herkullisia yksityiskohtia ja juonenkäänteitä, kun huomioimme solmujen hallitsijaplaneettojen sijainnit kartalla (merkit, huoneet ja aspektit). Niin kovin tärkeä juttu, että ilman niitä voivat solmut jäädä loppuiäksi avaamatta.

Toinen oleellisen tärkeä juttu solmujen avautumisessa on oivaltaa, että kyseessä ei ole kaksi erillistä pistettä, vaan akseli, joka on yksi kokonaisuus. Kuunsolmut ovat akseli aivan samalla tavalla kuin nousuakseli, MC-IC -akseli tai Vertex. Ja yleisesti ottaen, akselien vastakkaisilla päillä on tapana olla symboliikaltaan toisistaan eroavia ja toisiaan täydentäviä. Kyseessä on kruuna ja klaava ilmiö. Voit keskittää huomiosi klaavaan, mutta et voi käsitellä kolikkoa ilman kruunaa, koska silloin koko kolikko lakkaa olemasta. 

Kuunsolmut eivät ole luonteeltaan positiivisia eivätkä negatiivisia. Traditionaalinen sekä vedalainen (intialainen) astrologia antavat solmuille kuitenkin melko negatiiviset merkitykset. Mielestäni näissä tulkinnoissa on kyse kulttuurista, sekä ajasta jossa elämme (esim. onko itsen kehittäminen ja oman kohtalon haltuun ottaminen mahdollista), kuin myös näkökulmasta ja viitekehyksestä jonka valitsemme. Toki, koska solmupari kertoo karmallisesta saldosta, kesken jääneistä asioista sekä elämämme keskeisimmästä kehitystehtävästä, kyseessä tuskin ovat asiat, jotka ovat kepeitä ja leppoisia kuin kesäinen picnic puistossa. Kuunsolmut ovat syviä teemoja sisältävä, intensiivinen voimalinja. Niihin liittyy voimakkaita tunteita, pään hakkaamista seinään, raastavia epäonnistumisia, turhautuneisuutta, pelkoja ja ihmissuhteita, jotka ravistavat sielua - joko hyvässä tai pahassa. Niin kuka sanoi, että yläsolmuun liittyvät asiat ovat kuin iloinen polku halki kukkaniityn? En minä ainakaan. Tai että alasolmu on helppo, koska se on tuttu ja osaamme jo siihen liittyvät asiat? Kyllä vaan, yhtä helppo kuin suohon uppoaminen. Lämmin ja pehmeä.

Intialaisessa perinteessa solmut ovat demonipari Rahu (demonikäärmeen pää) ja Ketu (demonikäärmeen häntä). Länsimaisessa perinteessä puhutaan lohikäärmeistä. Alunperin Egyptistä peräisin oleva Ouroboros -myytti häntäänsä syövän käärmeen symboleineen kuvaa syvällisesti kuunsolmujen länsimaalaistunutta mytologiaa. Tähän haluaisin palata vielä myöhemmin, omassa artikkelissaan, sillä tällä kertaa joudun kiteyttämään solmujen mytologisen taustan lauseeseen: "Vanhan täytyy kuolla, jotta uutta voi syntyä."

Alasolmu - eteläinen solmu - laskusolmu

Alasolmu pitää sisällään alitajuiset ja automaattiset käyttäytymismallit ja toimintatavat, jotka juontavat juurensa menneisyyteen. Identiteettimme voi olla voimakkaasti sidoksissa alasolmun luonteeseen, ja siellä ovat myös ne taidot ja kyvyt, jotka auttavat meitä pärjäämään elämässä. Alasolmu vetää meitä puoleensa kuin lämmin, mukava vuode kylmän koleana aamuna. Voimme jäädä sinne lepäämään, mutta silloin emme tiedä mitä seikkailuja olisimme voineet uloslähtiessä kohdata. HUOM! Alasolmu ei liity "lepäämiseen" tai "passiivisuuteen" siinä mielessä, että se olisi jokaisen alasolmun luonne. Jos alasolmusi on esimerkiksi Oinaassa 10. huoneessa, sinun turvasatamasi ja lepopaikkasi voi löytyä hektisestä työnteosta ja kiivastahtisesta kilpailemisesta. Alasolmun merkki, huone ja aspektit, sekä solmun hallitsijan sijainti osoittavat mukavuusvyöhykkeemme laadun ja luonteen. Alasolmuun liittyy tietty vaivattomuus ja automaatio. Se on samalla suurin kykymme, että heikkoutemme. Pahimmillaan alasolmu on kuin suo, johon jäädessämme elämän energian virta pysähtyy ja elämämme muuttuu tyhjäksi, ja tarkoituksettomuuden ja turhautuneisuuden tunteet kalvavat sisintämme kysyen: "Tässäkö tämä sitten oli?"

alasolmun lahja
Alasolmun osoittamalla alueella olemme omilla vesillämme. Sen toteuttaminen luo turvallisuuden tunnetta ja voimme kokea itsevarmuutta tyyliin: "tämän minä osaan". Alasolmu pitää sisällään loppuunsa hiottua lahjakkuutta ja kykyjä, joita ilman emme pärjäisi tässä maailmassa. Ei ole tarkoitus luopua alasolmun toteuttamisesta. Se on olennainen osa meitä. On vain pidettävä huoli, että alasolmun toteuttaminen ei estä kasvuamme, eikä ole uuden oppimisen tiellä.

alasolmun kirous
Alasolmun toteuttaminen voi olla niin alitajuista ja ohjelmoitua, että jäämme siihen jumiin, emmekä uskalla tarttua uusien puolien kehittämisen haasteisiin. Alasolmu on mukavuusvyöhyke, jolta poistuminen on epämiellyttävää. Ellemme tule tietoiseksi alasolmustamme, se dominoi meitä pysäyttäen elämän luonnollisen virran ja kasvun kohti uusia ulottuvuuksia.

Yläsolmu - pohjoinen solmu - noususolmu

Yläsolmu on niin sanottu "kasvun polku", itseksi kasvamisen tie, jolle meidän tulisi suunnata voidaksemme edistyä ja kehittyä elämässämme. Se edustaa uutta tapaa olla, toimia ja ilmaista itseä. Yläsolmun toteuttamiseen liittyy syvää tyydytyksen tunnetta, tunnetta siitä että on kokonainen, eikä tarvitse ulkoisia asioita määrittämään itseään tai tuomaan täyttymystä elämäänsä. Intialainen astrologia liittää valaistumisen yläsolmun (Ketu) toteuttamiseen. Yläsolmu vetää puoleensa suurella voimalla, mutta sen kutsu on erilainen kuin alasolmun. Se ilmenee toiveena olla olla enemmän se, kuka haluaisi olla, ja tehdä jotain sellaista, jonka kokee kutsuvan, jonka kokee omakseen, mutta ei ole vielä saanut mahdollisuutta kokeilla. Kun mietimme yläsolmuun liittyviä asioita, vatsanpohjassa tuntuu perhosia. Yläsolmun toteuttaminen on usein jännittävää, koska se edustaa niitä alueita, joilla emme ennen ole olleet ja niitä asioita, joita emme ennen ole tehneet.

yläsolmun lahja
Yläsolmu osoittaa meille ne asiat, jotka lopulta vievät elämäämme eteenpäin ja antavat meille suurimman tyydytyksen ja täyttymyksen tunteen. Yläsolmu näyttää potentiaalimme, piilevät lahjamme ja kykymme, joita emme vielä ole ottaneet käyttöön, ja jotka vaativat tietoista panostusta ja kehittämistä. Yläsolmun suurin lahja on ykseyden ja eheyden kokemus, joka syntyy siitä, että uskaltaa vastata sielunsa kutsuun ja tulla siksi kuka on.

yläsolmun kirous
Yläsolmua kohti kulkeminen on toisinaan epämiellyttävää. Se vaatii tietoista vaivannäköä ja ponnistelua, koska se on jotain sellaista, joka ei tule meiltä luonnostaan. Yläsolmuun liittyvät asiat voivat tuntua vierailta ja pelottavilta, tai pelkästään itsekkäiltä. Yläsolmun suurin kirous taitaa kuitenkin olla se tyhjyys ja tyytymättömyys, joka meidät valtaa, kun hylkäämme sen (eli itsemme) toteuttamisen. Silloin sielu suree, koska se tietää, että olisi ollut jotain muutakin, kuin vain tämä alasolmun dominoima elämä.

On tärkeä huomioida, että solmujen merkitys ei välttämättä liity lainkaan työhön, tekemiseen tai jonkin asian konkreettiseen toteuttamiseen. Solmuja toteutetaan aina ensisijaisesti sisäisesti olemalla, ei tekemällä, vaikka joskus tietoisuuden lisääntyminen ja uudet oivallukset saattavatkin saada ulkoisen muodon ja ilmentyä myös esimerkiksi ammatinvaihtona.

Kaikkein yksinkertaisin tapa tulla tietoiseksi omien solmujen toimimisesta elämässä, on tarkkailla tilanteita joissa herää toive, joka samalla hiljennetään. Kutsun tätä "Olisipa ihanaa - kyllä mutta..." -syndroomaksi. Yläsolmu voi olla kuin unelma, joka ei koskaan tunnu toteutuvan. Se elämänalue, jota yläsolmu hallitsee (usein tämän osoittaa jo pelkkä huonesijainti, vaikka merkki ja solmuun yhtymässä olevat planeetatkin tulee huomioida), voi olla pitkäaikainen päämäärä tai työmaa, joka ei vain koskaan tunnu alkavan ja/tai valmistuvan. Yläsolmu sanoo: "Tämän vielä joskus teen, olisipa ihanaa jos..." mihin alasolmu järkeilee: "kyllä mutta... ei ole rahaa, ei ole aikaa, olet liian vanha, et sinä osaa, et uskalla, ei se ole mahdollista" ja muita loputtomia versioita perusteluista, miksi vanhassa vara parempi. "Koskaan et muuttua saa" on laulu, jota alasolmu laulaa. Mitä laulua sinun yläsolmusi laulaa?

*

Piti pätkäistä lopputeksti pois tästä kohtaa, ettei artikkeli veny liian pitkäksi, joten seuraava osa tässä kuunsolmuja valoittavassa sarjassa ilmestyy luettavaksenne tuonnempana, ja se käsittelee solmujen aktivoitumista ja ihmissuhteita. 

Voit myös lukea viime syksynä kirjoittamani "Kuunsolmut perustietopaketin" täältä, jossa käyn lyhyesti läpi solmut eri merkeissä.

25.10.2013

Terävää kritiikkiä aiheesta ja aiheen vierestä



Tuntuu vastenmieliseltä palata vanhaan asiaan, mutta jatkan aiheesta, koska niin monet ovat kysyneet. 

Olin väärässä. A. Kotro luki kirjeeni ja jopa vastasi siihen. Itseasiassa kävimme lyhyen mutta nopean kirjeenvaihdon asian tiimoilta. Sain selville, että astrologian kritisointiin pätevöittäneet lähteet olivat olleet Wikipedia ja Nykysuomen sanakirja, joissa astrologia määritellään jotakuinkin näin: "Astrologia on tähdistäennustamisoppi. - - - Oppi taivaankappaleiden oletetusta vaikutuksesta ihmisen luonteeseen ja kohtaloon."

Jokainen, joka on lukenut yhtään vakavasti otettavaa länsimaista modernia astrologiaa koskevaa kirjaa tai artikkelia tietää, että määritelmä on vanhentunut, pinnallinen ja popularistinen, eikä sovi kuvaamaan todellista nykyaikaista astrologiaa. Mainitsin tästä hänelle. Vastauksesi kriittisen ajattelun ammattilainen sivalsi loistavan johdonmukaisella argumentilla: "Eli kaikki tietosanakirjat ovat väärässä ja sinä olet oikeassa?"

Kannatan sydämeni pohjasta ihmisten sananvapautta ja oikeutta ajatella ja uskoa mihin haluavat. En ole julistaja. Minua ei kiinnosta ihmisten vakuuttaminen, käännyttäminen eikä mielipideristiriitojen kuumentama sanallinen kilvoittelu. Jotkut ihmiset nauttivat väittelystä ja syttyvät elämään saadessaan perustella näkemyksiään. Itse luen mieluummin Aku Ankkaa. Yllätin itsenikin älähtämällä tästä asiasta, varsinkin tietäen informointiyritykseni täysin hyödyttömäksi. Mutta turhautumiseni asiaa kohtaan on kasvanut vuosien myötä, joten voisi sanoa tämän olleen se proverbiaalinen korsi, joka katkaisi kamelin selän. 

Tänä vuonna asia on nimittäin ollut otsikoissa myös toisessa kotimaassani, Englannissa. David Tennant julisti haastattelussa inhoavansa astrologiaa. ("I hate astrology. It's absolute nonsense." - D.T.) Stephen Fry äityi käyttämään karkeaa kieltä painottaessaan miten halveksii ja vihaa astrologiaa, kaikkea mitä siihen liittyy ja kaikkea mitä se edustaa. ("I hate astrology with a fervor that is almost frightening." - S.F.) Eikä siinä mitään. Saahan ihmisellä olla mielipiteitä. Itsekin inhoan lihansyöntiä, dogmaattisia uskomusjärjestelmiä, fanaattisuutta, kapitalismia ja rasismia. Pointtina kuitenkin on se, että kukaan näistä silmiini sattuneista astrologian kritisoijista ei ole kritisoinut astrologiaa, vaan vallalla olevaa käsitystä siitä. Eikä ketään kiinnosta tarkistaa faktoja. Kukaan ei päivitä astrologian määritelmää tietokirjoissa (ajatelkaa jos tietokirjassa olisi lääketieteen tai fysiikan määritelmä vuodelta 1800), eikä yleiseksi mielipiteeksi vakiintunut, vanhentunut ja vääristynyt astrologian määritelmä näin ollen muutu. Mutta kuinka voi muodostaa mielipidettä astrologiasta, jos ei tiedä mitä se on?

Näköjään voi. 

“Skepsis. I am a true skeptic, born under the noble sign of skepsis, the sign of the man who knows that all astrology is absolutely and without reservation the bullest of bullsh*t that ever there was. It is a senseless delusion that does not even have the benefit of being harmless fun. It is a harmful bore. Harmful to the human spirit, harmful to the dignity and wonder of the real universe and the real power of the mind to think for itself. I hate astrology with a fervor that is almost frightening. - Stephen Fry (when asked what sign he would be if he could create his own zodiac)”

Näin Skorpionissa perääntyvän Merkuriuksen aikaan nousee esiin tällaisia teemoja. Ollaan intohimoisesti puolesta ja vastaan. Tuomitaan ilman parempaa tietoa ja sitten uutta tietoa kohdatessa - kun pitäisi pysähtyä miettimään uudemman kerran, tarkastaa näkökulmaa ja transformoida käsityksiä - ei voikaan, koska on niin syvällä omissa emotionaalissävytteisissä mielipiteissä, että periksi ei anneta. Asiaa selitetään sillä, että kyseessä on totuus, eikä pelkkä oma tunnepitoinen ja vääristynyt mielikuva asiasta. Uskotaan siihen itsekin. 


Tähän hetkeen sopivaa luettavaa:

Liz Greene and Howard Sasportas - The Development of the Personality
Liz Greene and Howard Sasportas - Dynamics of the Unconscious
Liz Greene - The Dark of the Soul: Psychopathology in the Horoscope
Richard Idemon - Magic Thread
Thorwald Dethlefsen - Kohtalo on haaste
Thorwald Dethlefsen - Hyvä ja paha
Tove Jansson - Muumilaakson marraskuu
M.A. Numminen - Tango on intohimoni

21.10.2013

"Vaikka luulin että tiedät nyt tiedän että luulit..."

Psykologian ja filosofian opettaja Arno Kotron Helsingin Sanomien kriittistä ajattelua käsittelevä kolumni nimeltään "Vau, sä oot Härkä!" on herättänyt kiivasta kommentointia netissä. Samanmieliset hihkuvat tyytyväisinä, että siinäpä taas sanottiin osuvasti, kyllä koulutettu mies osaa. Ja alan harrastajat harmittelevat loan heittoa ja yrittävät puhua suvaitsevaisuuden puolesta. Tai jotain sinne päin. Itseäni kyseisessä kolumnissa ja joissakin siihen liittyvissä kommenteissa harmittaa vain yksi asia: niissä ei kommentoida itse asiaa (astrologiaa), vaan pelkkää omaa subjektiivista mielikuvaa asiasta. Ja kuvitellaan, että asia ja mielikuva asiasta ovat yksi ja sama. Ja levitetään tätä kuvitelmaa muillekin. HejaHeja kriittinen ajattelu! Vielä jäi mietityttämään minkä lähdekirjallisuuden avulla kritisoinnin kohteena olevaan asiaan on tutustuttu. Me Naiset -lehti? Horoskoopeista innostuneen kaverin sähköposti?


Kirjoitin Arno Kotrolle avoimen kirjeen. Koska hän tuskin sitä lukee, lukekaa te.

Hei!

On aina hyvä tarkastaa faktat ennen kuin roiskaisee mielipiteen julkisuuteen. Moderni länsimainen astrologia ei perustu uskomukseen, jossa "planeetat vaikuttavat kohtaloomme". Harmittaa aina uudelleen ja uudelleen lukea näitä "kriittisiä" mielipiteitä astrologiasta, jotka eivät käsittele astrologiaa lainkaan, vaan levittävät samoja vanhoja tietämättömyydestä ponnistavia ennakkoluuloja. Mielipidekirjoitusta laatiessa ei liene liian suuri vaatimus selvittää ensin mistä itse asiassa on kysymys. Siis jos kritisoit astrologiaa, kritisoi astrologiaa, äläkä luulotiedon perusteella muodostamaasi mielikuvaa siitä.

Olet varmasti kiireinen mies, ja aihe joka ei aidosti kiinnosta, ei tietenkään houkuttele lukemaan, mutta tässä muutama tiivistetty tosiseikka siitä, mitä kirjoituksessasi kritisoit. (Jos astrologia olisi sellaista mistä puhuit, minäkään en haluaisi olla missään tekemisissä sen kanssa.) 

Viisi huomionarvoisaa seikkaa modernista länsimaisesta astrologiasta:
  • Astrologia ei ole typologia, jossa ihmiset jaetaan 12 kategoriaan.
  • Tähtimerkit eli ”horoskooppimerkit” eivät kuvaa ihmistyyppejä.
  • Tähtimerkit edustavat 12 arkkityyppistä perusenergiaa, 12 erilaista tapaa olla, ilmaista itseä, toimia jne. joten kukaan ihminen ei ole eikä voi olla "Härkä", "Rapu", "Vaaka" jne.
  • Jokaisessa meissä on kaikkien tähtimerkkien edustamat laadut, mutta ilmaisemme niitä yksilöllisinä yhdistelminä, omalla ainutlaatuisella tavallamme.
  • Astrologia ei perustu oletuksiin, että planeetat vaikuttavat kohtaloomme tai että tähtimerkit määräävät tai määrittävät luonteemme.

Astrologia ja eläinrata:

Länsimaalaiset astrologit käyttävät tulkintojensa pohjalla trooppista, eli vuodenaikoihin perustuvaa eläinrataa. On tärkeää ymmärtää sen eroavaisuus astronomien käyttämän, tähdistöihin pohjautuvan sideerisen eläinradan kanssa. Sideerinen eläinrata koostuu 13:sta keskenään eri suuruisesta tähdistöstä. Trooppinen eläinrata perustuu kevätpäiväntasaukselle, ja siinä on 12 yhtä suurta (30°) tähtimerkkiä. Astronomit huomioivat prekession, eli eläinradan alun siirtymisen 72:ssa vuodessa yhdellä asteella, mutta trooppisella eläinradalla tällaista siirtymää ei ole, koska Aurinko siirtyy Oinaaseen aina noin 21. päivä maaliskuuta. 

On ymmärrettävää, että sekaannuksia aiheutuu, koska astrologiassa käytetään astronomisia termejä. (Tai ennemminkin, astronomiassa käytetään astrologisia termejä.) Länsimaisessa astrologiassa on kysymys kuitenkin ensisijaisesti semiotiikasta, eli tähdistöt ja planeetat eivät astrologisessa perinteessä viittaa suoraan astronomisiin kaimoihinsa, vaan ne ovat symbolisia, arkkityyppisiä käsitteitä, jotka pitävät sisällään tiettyyn kontekstiin ja erilaisiin prinsiippeihin liittyviä asioita.

Tässä alla olevassa linkissä psykologian laitoksen Kompleksi lehden toimittajan esittämien kysymysten pohjalta laatimani artikkelini iltalukemiseksi.


Loppuun vielä lainaus Kotron kolumnista, johon voin yhtyä täysin sydämin:
"Avarakatseisuus on sitä, että paremman tiedon valossa korjaa kantojaan.

- - -

Sellaisessa maassa ja keskustelukulttuurissa olisi kaikkien vähän mukavampi elää."


P.S. Artikkelin otsikko on lainaus CMX- bändin "Turkoosi" -kappaleen sanoituksesta.

17.10.2013

Luentoja ja tulkintoja Osaava Nainen -messuilla Turussa

Haloo turkulaiset ja Turun lähistöllä liikuskelevat! Olen koko viikonlopun (pe-su) Osaava Nainen messuilla tekemässä tulkintoja (20€ & 40€) ja luennoimassa. Ajanvaraukset paikanpäällä tai ennakkoon numerosta 045-6391303/Kirsi. Näytteilleasettajapaikkani on A27. Nähdäänkö siellä?

Luentoaiheet ja ajankohdat ovat tässä:

Perjantai 18.10. klo 11.00 kokoustila 1-2, 2.krs 
Rakkauden aika astrologisesti
Milloin on aika aloittaa uutta, ottaa riski ja heittäytyä, ja milloin aika vetäytyä, karsia ja luopua? Miten kartoitat rakkauselämääsi (tai sen puutetta) ja elämäntilannettasi ajankohtaisten astrologisten kuvioittesi pohjalta? Rakkauden aika –luennolta saat vinkkejä oikeaan ajoitukseen ja ajanmukaiseen asenteeseen ihmissuhteissasi. 

Lauantai 19.10. klo 12.00 kokoustila 1 -2, 2.krs. 
Astrologiset jumalatararkkityypit - Naiseuden neljä aspektia
Astrologisten naisarkkityyppien viisaus ohjaa meitä tutustumaan omiin sielullisiin ja emotionaalisiin kokemuksiimme eri asteroidien osoittamilla elämänalueilla. Tutustumme luennolla asteroidien yleiseen symboliikkaan, niihin liittyvään mytologiaa ja psykologisiin ulottuvuuksiin syntymäkartalla. (Ceres: äitisuhde, riippuvuus, luopumisen tuska, Vesta: sisaruus, henkisyys, omistautuminen, Pallas Athene: viisaus, isäsuhde, oma voima, Juno: parisuhde, valtateemat, kulissit).

Sunnuntai 20.10. klo 11.00 kokoustila 1 -2, 2.krs. 
Elämäntehtävä ja sielun suunta astrologisella kartalla
Mikä elämässäsi vaatii huomiota, kehittämistä ja rohkeaa toteuttamista? Mikä sinulla on hallussa ja osaat sen niin hyvin, että saatat jäädä siihen jumiin? Kuunsolmut paljastavat suurimmat valmiutesi ja näyttävät suuntaa pois mukavuusvyöhykkeeltä kohti sitä mitä olet tullut oppimaan tähän elämään.

TERVETULOA TULKINTAAN JA KUUNTELEMAAN LUENTOJA!

14.10.2013

Psykologinen astrologia, astrologin työhyvinvointi ja muita kysymyksiä

Toimittaja Helsingin yliopiston psykologian opiskelijoiden Kompleksi-lehdestä otti minuun yhteyttä, koska oli tekemässä lehteen juttua astrologiasta. Vain yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus lukea kyseistä lehteä, joten ajattelin laittaa minulle esitetyt kysymykset ja niihin kirjoittamani vastaukset myös tänne blogiin. 

Toimittajan kysymykset ovat kursiivilla, omat vastaukseni ovat kysymysten alla.


Psykologit ja astrologit jakavat kiinnostuksen mielen ilmiöihin ja molemmat ammattiryhmät kohtaavat työssään ihmisiä, jotka kaipaavat neuvoa elämänsä ongelmiin. Mitä ajattelette psykologien ja astrologien suhteesta? Kilpailevatko he samoista asiakkaista? Olisiko näillä kahdella alalla jotain annettavaa toisilleen tai toisaalta opittavaa toisiltaan?

En usko, että astrologit ja psykologit kilpailevat samoista asiakkaista. Monelle käynti astrologin vastaanotolla on ainutkertainen tapahtuma elämässä, kun taas psykologin vastaanotolla käydään tyypillisesti useamman kerran jakso. On mahdotonta laittaa astrologeja yhden tietyn kategorian alle, koska riippuu astrologin pohjakoulutuksesta ja suuntautumisesta, mihin hän on erikoistunut, millaista asiakastyötä hän tekee. Moni astrologi ei edes pidä asiakasvastaanottoa vaan keskittyy tutkimukseen tai koulutukseen. Eli voimme mielekkäästi verrata psykologeja pelkästään länsimaista psykologista suuntautumista edustaviin astrologeihin, joilla on psykologian, sosiaali- tai terveysalan pohjakoulutusta ja jotka tekevät asiakastyötä. Näitä on Suomessa vain muutamia. 

Psykologinen astrologia on modernia länsimaista, humanistista astrologiaa (kaikki astrologit eivät siis edusta tätä suuntausta), ja se juontaa juurensa kreikan antiikin filosofiaan, roomalaiseen mytologiaan ja psykologiaan, erityisesti jungilaisuuteen. Näin ollen psykologiaa ei voida erottaa tästä astrologian suurvirrasta. Ero psykologian ja humanistisen astrologian välillä on veteen piirretty viiva, vaikka harva on siitä tietoinen tai haluaa sitä hyväksyä. Mytologia, arkkityypit, alitajunta, tietoinen mieli, minäkuva, ego, varjo, kiintymyssuhteet, tunneilmaisu, persoonallisuus, temperamentti ja niin edelleen, kaikki tämä on osa modernia astrologiaa. 

Psykologia voisi hyötyä astrologiasta suhtautumalla siihen itsetuntemusmenetelmänä, minän peilinä, sekä astrologian rikkaaseen mytologiseen taustaan tutustuen.  Astrologinen kartta on mielen kartta, ja se kertoo häkellyttävällä yksityiskohtaisuudella yksilön minäkuvasta, siitä mitä hän ajattelee itsestään ja maailmasta jossa elää, se kertoo yksilön varhaisesta vuorovaikutuksesta, tunneilmaisusta, tarpeista, psyyken keskeisistä haasteista ja valmiuksista sekä ihmissuhdeodotuksista ja tyypillisimmistä projektioista. Tämän huomaa jokainen, joka tutustuu astrologiaan kokemuksellisesti, karttoja laatien ja ihmisiä, heidän elämäntarinoitaan ja kokemuksiaan kuunnellen.


Mikä on tyypillisin ongelma tai elämänalue, johon asiakkaanne pyytävät apua?

Uskoisin että eri astrologien luo hakeutuvat erityyppiset asiakkaat erilaisine kysymyksineen. Astrologin luo ei aina hakeuduta ongelman kanssa, vaan oma kehitys ja itsetuntemus kiinnostavat. Ihmiset haluavat ymmärtää itseään, elämäntilannettaan ja ihmissuhteitaan paremmin. Monesti ihmissuhteisiin tai elämän suuntaan, uraan, ammattiin, opiskeluun ja omaan potentiaaliin liittyvät kysymykset askarruttavat.


Pohdin usein, tuleeko ammattitaitoni olemaan riittävän korkealla tasolla, kun olen valmistunut psykologiksi. Koetteko te koskaan tällaista epäilyä suhteessa omiin kykyihinne tai käyttämiinne ennustusmenetelmiin? Onko tässä ammatillisessa varmuudessa tapahtunut muutoksia ajan ja kokemuksen myötä?

Astrologia ei ole ennustusmenetelmä. Astrologia on itsetuntemusmenetelmä. Olen luonteeltani voimakkaasti asioita kyseenalaistava, ja olen käynyt monta syväluotaavaa ja kriittistä vaihetta pohtien käyttämääni työmenetelmää ja sen merkitystä itselleni ja asiakkailleni. Pyrin kehittämään itseäni ammatillisesti koko ajan. Astrologina olen tulkki, joka kääntää astrologian kieltä asiakkaalle, joka ei tätä symbolikieltä hallitse. Symbolikielestä suomeksi käännetty astrologinen kartta toimii asiakkaalle peilinä. Ohjaan asiakasta löytämään hänessä itsessään piilevät vastaukset. Tehtäväni on esittää oikeita kysymyksiä, herätellä ja vahvistaa kontaktia asiakkaan ja hänen sisäisen viisautensa välillä. 

Ammatillisessa varmuudessa on tapahtunut muutoksia vuosien myötä sekä niin, että kokemuksen ja lisäkoulutuksen myötä olen saanut varmuutta ja luottamusta siihen, että pystyn ammattitaitoisesti kohtaamaan haastaviakin tilanteita, mutta myös nöyryyttä ja ymmärrystä siitä mikä ja minkä luonteinen tehtäväni konsultoivana astrologina on. En ole ennustaja. En ole asiakkaan elämäntilanteen tai persoonallisuuden asiantuntija. En ole asiakkaan ongelmien ratkoja enkä näin ollen hänen neuvonantajansa siinä mielessä, että voisin sanoa mitä hänen missäkin tilanteessa pitäisi tehdä. 


Miten mielenterveysongelmat näkyvät työssäsi? Ohjaatteko koskaan asiakkaitanne mielenterveyspalveluihin? Oletteko itse opiskellut ns. valtavirran psykologiaa tai psykiatriaa?

Kohtaan hyvin harvoin mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita työssäni. Tarpeen vaatiessa olen ohjannut asiakkaan mielenterveyspalveluihin ja myös antanut informaatiota siitä, millaisia palveluja on saatavilla ja miten niihin voi hakeutua. Itselläni on sosiaalialan pohjakoulutus, mutta olen opiskellut myös jonkin verran psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja psykoterapiavalmiuksia, sekä suorittanut muita ihmissuhdetyöhön liittyviä koulutuksia. Keskeisin asiakasryhmäni on työssäkäyvät, korkeasti koulutetut keski-ikäiset, ihmissuhdealalla olevat naiset. Asiakkainani on paljon psykoterapeutteja, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä.


Arvioitteko asiakkaittenne mielenterveyden tilaa (oikeustoimikelpoisuutta)? Ts. jos teillä herää epäily, että apua pyytävä henkilö ei ole kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä, otatteko hänet silti asiakkaaksenne?

Mikäli yhteyttä ottava henkilö vaikuttaa siltä, ettei ole kykenevä tekemään itsenäisiä päätöksiä, tai muuten vaikuttaa epävakaalta tai häiriintyneeltä, suosittelen hänelle hänen tilanteeseensa paremmin sopivia palveluja. Vastaanotollani ei käy vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsiviä henkilöitä. 


Psykologit käyvät työnohjauksessa saamassa neuvoja ja tukea ammatinharjoittamiseen. Tuntuuko astrologin työ koskaan raskaalta? Miten huolehditte omasta työssäjaksamisestanne?

Toisinaan, tosin melko harvoin, kohtaan työssäni tilanteita, jotka tuntuvat raskailta. Näitä on mahdollista käsitellä ja purkaa ammattiastrologien yhdistyksen puitteissa, kollegoiden kanssa. Vastaanotto- ja koulutustilanteet ovat pääasiassa myönteisesti latautuneita, ihmiset ovat innostuneita uusista oivalluksista ja kokevat palvelut voimaannuttavina. Työni on luonteeltaan ratkaisukeskeistä, luovaa ja molemminpuolisesti antoisaa. Hyväksyvä läsnäolo on sekä elämäntapani, että asiakkaille työni kautta välittyvä oppi tai asenne. Työssäjaksamisen ongelmat liittyvät pääasiassa pienyrittäjyyden haasteisiin ja astrologiaan kohdistuviin asenteisiin, eikä niinkään asiakastyöhön. Pidän huolta itsestäni liikkumalla luonnossa ja elämällä mielekästä arkea lasten kanssa. 


Mitä haluaisitte sanoa Kompleksi-lehden lukijoille (Helsingin yliopiston psykologian opiskelijoille)?

Älykkään ja validin mielipiteen astrologiasta voi perustaa vain todellisen tiedon ja kokemuksen varaan. On surullista miten paljon ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä astrologiaan liitetään. Astrologiaa ei tulisi arvioida luonnontieteen viitekehyksestä. Kulttuurihistoria, taide ja filosofia ovat paljon lähempänä sen luonnetta. Länsimainen moderni astrologia on psykologiaan ja mytologiaan pohjautuva itsetuntemusmenetelmä. Se on symbolikieli, jota voi ymmärtää vain kokemuksellisesti. Jokainen on itse oman elämänsä asiantuntija ja täten oman karttansa paras tulkitsija, mutta kuten musiikki vaatii tulkitsijan, jotta mystiseltä näyttävät nuottisymbolit tarkoittaisivat jotain niitä ymmärtämättömälle, myös astrologia vaatii astrologin tulkitsemaan kartan sinfoniaa. 

1.7.2013

Säännöt rakkaudelle: Saturnus ja Venus


Eilen ajellessani kotiin laitoin poikkeuksellisesti autoradion päälle ja sieltä kajahti ilmoille Anna Puun kauniisti tulkitsema "Säännöt rakkaudelle". Mietin siinä ajellessa sanoja ja sitä miten laulussa kiteytyi oikein mainiosti eräs Saturnus/Venus teemoista. Sitten kotiin tultua unohdin koko jutun. Aamulla heräsin siihen, että kyseinen laulu kaikui korvissani niin kuin vain joskus herätessä, puoliksi unen rajamailla, jotkut asiat voivat soida. Aamun ensimmäinen ajatus oli, että kirjoitanpa blogiin Saturnuksen ja Venuksen katkeran suloisesta suhteesta. Ja jotta voisi taas hekumoida synkronisiteetilla, niin tänään, juuri tällä hetkellä Venus (5° Leijonaa) on neliössä Saturnukseen (5° Skorpionia). Tarvitseeko vielä mainita, että Saturnus myös tekee koko vuoden neliötransiittia oman syntymäkarttani Venukseen. 

Syntymäkartalla Venuksen ja Saturnuksen kontakti liittyy usein voimakkaaseen velvollisuudentunteeseen ihmissuhteissa. Henkilöllä saattaa olla vakava asenne rakkautta ja ystävyyttä kohtaan, hän saattaa ottaa helposti vastuunkantajan roolin ja uupua ja jopa katkeroitua myllynkiviltä tuntuvien ihmissuhteiden alla. Kyse voi usein olla siitä, että Venus-Saturnus ihminen ei ole tottunut jakamaan vastuuta ja kahmaistessaan kaiken omille harteilleen ei toiselle jää muuta kuin vapaamatkustajan rooli. Tämä aiheuttaa herkästi pettymyksiä ja sisuuntumista ihmissuhteissa. Venus-Saturnus ihminen saattaakin kokea ihmissuhteet niin kuluttavina ja vaikeina, että pysyttelee mieluummin yksin. Kokemus siitä, että muut hyväksikäyttävät omaa kiltteyttä, on tuttu tunne näissä aspekteissa. Kuvio liitetään yksinäisyyteen, mutta kaikissa tapauksissa yksinäisyys ei ole tietoinen valinta, vaan mahdollinen ujous, sosiaaliset pelot tai muut rajoitteet tuntuvat estävän läheisten ihmissuhteiden syntymistä. 

Saturnuksen aspektit Venukseen liittyvät naisille myös omaan feminiiniseen identiteettiin - joka yllättävää kyllä ei usein olekaan karu ja askeettinen, mitä voisi äkkiseltään kuvitella. Toki myös itsen laiminlyöntiä ja kauneudenhoidossa pihistelyä voi esiintyä joidenkin kohdalla, mutta Saturnus saattaa myös korostuneesti saada rakentamaan omaa Venustaan ja sitä kautta esteettistä olemustaan. Ihmisillä jotka tekevät paljon töitä naisellisen ulkomuotonsa eteen tai joiden tyylitaju on (ehkä pelkistetty, mutta) pettämätön, voi nimenomaan olla Saturnus tuomassa halua panostaa ja tietoisella vaivannäöllä rakentaa ja ylläpitää omaa kauneuttaan. Jopa niin että he hiovat tyylinsä niin tarkkaan, että päätyvät muodin kuolemattomiksi ikoneiksi. Esimerkkinä mainittakoon Jackie Kennedy, Grace Kelly ja Katie Holmes. 

Transiittina Saturnuksen kulmat Venukselle liittyvät perinteisesti tunteiden viilenemiseen, etääntymiseen, välirikkoihin ja avioeroihin, siihen että järki ja käytännön asiat alkavat painaa tunteita enemmän. Jos suhteessa on kituutettu pitkään jo pelkällä sitkeydellä, Saturnuksen transiitti voi puuduttaa tunteita siihen malliin että ero on mahdollinen. Hyvää ja elinkelpoista suhdetta Saturnuksen transiitit Venukselle vahvistavat. Pientä testausta ja mahdollisia viivästyksiä tai esteitä voi olla polulla, mutta kaikki se on sellaista mikä pidemmän päälle lujittaa suhdetta ja vahvistaa yhteenkuuluvaisuuden, turvallisuuden ja luottamuksen tunteita. Monesti (yllättäen!) Saturnus-Venus transiitti voi myös tuoda uuden ihmissuhteen elämään, mikäli sellaiselle on ollut tilausta ja käytännön seikat sen mahdollistavat. Saturnus transiitti Venukselle saa meidät vakavoitumaan rakkauden edessä. Mitä se sitten kenenkin elämässä tarkoittaa. Se voi olla sitoutumisen paikka. Tällaisena aikana alkava ihmissuhde voi olla poikkeuksellisen realistinen, kyseessä voi olla vanha tuttu, kenties ystävä aikojen takaa. Suhdetta voi sävyttää vahva kohtalonomaisuus ja tunne että "tämä on tässä". Eikä suhteeseen sännätä päätä pahkaa, ruusunpunaiset silmälasit päässä, vaan harkiten, kenties alkuun jopa hieman vastahakoisesti. Ja sitten, menneisyyden pettymysten kouluttamana, laaditaan niitä sääntöjä rakkaudelle. 

Alla lista erilaisista Saturnus-Venus teemoja sisältävistä lauluista. Te joilla parivaljakko on syntymäkartalla tai transiitteina tekemisissä keskenään voitte kenties samastua joihinkin näistä. Minä ainakin. 

Littlest Things - Lily Allen 
Romance is Dead - Paloma Faith 
Fine Romance - Billie Holiday 
When I Fall in Love - Celine Dion 
Our Love is Here to Stay - Frank Sinatra 
I Will Always Love You - Whitney Houston 
Stand by Your Man - Tammy Wynette 

29.4.2013

Terveisiä Saturnukselta


Onko elämä tuntunut raskaalta viime aikoina? Onko ollut taloudellisesti tiukkaa? Reistaako terveys, paukkuvatko luut tai nivelet, kivistääkö ja kolottaako? Onko mieli maassa? Tuntuuko kuin koko maailman paino olisi harteillasi? Vievätkö velvollisuudet kaiken ilon elämästä? Saturnus - tuo suuri pahantuoja, karman herra, kohtalon ruoska, astrotaivaan orjapiiskuri ja kosminen juurihoitaja - on nyt erityisen aktiivinen ja ajankohtainen aihe. Ja kenellä on sen lisäksi henkilökohtaisesti Saturnusaika päällä, saattaa tuntea sen yllämainituilla tavoilla nahoissaan.

Saturnus on tällä hetkellä lähimpänä maata ja näkyy siksi paljaalla silmälläkin kirkkaana taivaankannella. Saturnuksen oppositio Auringolle oli tarkkana eilen sunnuntaina 28.4., ja sen oppositio Marsille tulee tarkaksi ensi keskiviikkona. Venustakin se ehti jo opponoimaan 22.4. maanantaina, joten kiirettä pitää tuolla viikatemiehenäkin tunnetulla planeettaparalla. (Ja pakko mainita, vaikken aihetta tässä enempää käsittelekään, että tämän kevään kuun- ja auringonpimennykset ovat osaltaan vahvistamassa, syventämässä ja kärjistämässä ajan muita teemoja.) Tämä Saturnuksen vastakkaisuus muille planeetoille näyttäytyy tyypillisesti "hiekkaa rattaissa" ilmiön muodossa. Ilmassa voi olla jännitteitä, esteitä ja hidasteita. Erityisesti Marsin kanssa haasteellisissa kuvioissa Saturnus näyttäytyy hillitsijän ja kontrolloijan roolissa. Mars on nyt Härässä, ja kun oppositio keskiviikkona tarkentuu, on Marsin sijainnin saabinen symboli paljon puhuva "Reki vailla lunta" (A sleigh without snow). Haiskahtaa turhauttavalta toiminnalta.

En saa mielestäni kuvaa härkätaistelusta, jossa höyryäväturpaisen härän yritykset seivästää sarvillaan sitä härnäävä ja sen etenemissuuntaa häiritsevä mustiin pukeutunut matador menevät jatkuvasti pieleen. Paitsi joskus. Koko homma on kuitenkin härälle äärimmäisen turhauttavaa kidutusta ja matadorille vaarallista leikkiä omalla ja toisen hengellä. Koska joskus kontrollin ote pettää ja härkä yllättää. Marsin ja Saturnuksen haastellisiin kuvioihin voi toisinaan liittyä tukahdutetun raivon purkautuessa syntyvä väkivalta. Ja kuka olikaan kuvion julmuri? Härkä vai matador?

Poikkeuksellisen synkkää tekstiä meikäläiseltä? On nimittäin muutama Saturnus -transiitti päällä. Elämässäni on ollut Saturnus -jaksoja, jolloin en ole huomannut mitään sen kummempaa saturnustematiikkaa aktivoituvan, koska päällä on ollut yhtäaikaa isompia kuvioita. Pluton, Uranuksen tai Neptunuksen transiitit saattavat käynnistää niin isoja prosesseja, että statistin rooliin joutunut Saturnus on vain yksi sävy sopassa. Vaan arvatkaapa mitä kuuluu ja kuka käskee kun päällä ei ole mitään muuta mainitsemisen arvoista transiittia kuin Saturnuksen neliö, Saturnuksen kvinkunssi ja Saturnuksen puolineliö - kartan tärkeimmille henkilökohtaisille planeetoille tietenkin. 

Olen aina pitänyt Saturnuksesta ja Kauris -energia on tuntunut viehättävältä, vaikka merkin edustajia ei juuri lähipiirissäni ole ollutkaan. Suhteeni tähän saturniseen laatuun on ollut kaihoisan ihaileva, ja olen toivonut että sitä olisi itsessäni enemmän. Olen joskus epäillyt, että elämän alussa, maailmankaikkeuden perusenergioita jaettaessa ja muiden saadessa annokset Saturnusta, taisin olla pihalla puhaltelemassa saippuakuplia. Mutta kun nyt tuli ja jysähti tämä henkilökohtainen saturnusaika, niin samalla tuli myös ymmärrys (että sitä ihminen voikin olla TYHMÄ ja itselleen sokea!) siitä, että vaikka peruslaadultani neptuninen olenkin ja Kauriin merkistä kartallani ei löydy kuin pari asteroidia, niin kaikista kymmenestä syntymäkarttani planeetasta yhdeksän on saturnisesti sävyttyneitä joko huoneen tai Saturnuksen aspektin kautta. Kauriissa on myös Auringon ja Kuun keskipiste, joka näin ollen yhdistää kaksi tärkeintä olemuspuolta (tietoisuus ja elinvoima + tunteet ja vaistomaailma) ja kanavoi niiden yhteisenergian ilmentymään Kauriin tavalla. Ilmankos on usein tuntunut siltä että olen eleetön ja lakoninen Ihaa herkästi innostuvan ja isoon ääneen iloitsevan Tikrumaisen ystäväni rinnalla. Ja mitä enemmän asiaa aloin ajatella, sitä enemmän Saturnusta/Kaurista itsessäni tunnistin, en vain ollut nähnyt sitä itsessäni, koska se ei joko ollut sitä riittävästi tai riittävän ilmeisellä tavalla. Vaan nyt kun sitä näin Saturnuksen kirkastamin uusin silmin katsoo, niin aika ilmeiseltähän se näyttää.

Saturnuksesta voisi toisinaan käyttää nimitystä ilonpilaaja. Masennus tai muu matalapaine liittyvät usein haasteellisiin Saturnus -transiitteihin. Jos Saturnusaika panee meidät polvilleen, johtuu se yleensä siitä, että siellä ollessamme on hyvä tilaisuus tarkastaa elämämme perusrakenteet. Jos rakenteita ei ole, se näkyy ja tuntuu niin kovalla kädellä, että niitä on alettava rakentaa. Homeopatisen periaatteen mukaisesti saturnusvaivan parantaa Saturnus. Säännöllinen arki ja rutiinit suojaavat psyykeä masennukselta. Kun mieli mustenee, vanhojen tuttujen rutiinien toistaminen voi auttaa uppoamasta kokonaan. Pidä yllä unirytmiä, syö säännöllisesti, ravitsevasti ja kohtuudella, ulkoile tai harrasta muuta liikuntaa tietyn kaavan mukaan ja pidä huolta kodin siisteydestä ja omasta hygieniasta. Masentunut ei tuohon pysty, mutta näitä ylläpitämällä voi ainakin jossain määrin ehkäistä masennusta asettumasta taloksi.

Itse olen aina ollut täysin rutiiniton ihminen. Minulle on aina tuottanut suuria vaikeuksia toistaa jotakin asiaa samanlaisena tai samana ajankohtana useammin kuin kaksi tai kolme kertaa peräkkäin. Olen myös jo lapsesta asti ollut altis masentumaan. Nyt olosuhteiden pakosta ja vakavoitumisesta oman hyvinvointini edessä olen pureutunut arkielämäni rakenteisiin entistä armottomammalla perusteellisuudella. Joten se hyvä puoli kurinalaisessa, suorastaan ankeassa, perusasioihin keskittyvässä ja rakenteita luovassa (ja kyseenalaistavassa) ajassa on, että olen oppinut syömään puuroa joka aamu. Rutiini elämässä on virkistävää vaihtelua.

Saturnus Skorpionissa on ilmentänyt itseään elämässäni nostamalla remppatarvetta plutonisille alueille. Työhuoneellani alkoi viemäriremontti samaan aikaan kun itse olin sairaalassa paksunsuolen leikkauksessa ja autoni meni käyttökieltoon koska pakoputkessa oli pään kokoinen reikä. Hommat eivät ole tuntuneet onnistuvan tai etenevän niin kuin olisi voinut toivoa. (Tosin se mitä muut pitävät toivona, on Saturnukselle itsepetosta, ja se mikä Saturnukselle on realismia on muille pessimismiä. Näin ollen takapakit eivät tunnu missään, kun niitä on jo etukäteen osattu odottaa - vrt. Ihaan elämänasenne Nalle Puhissa.)

Saturnus tyypillisesti liitetään tukirakenteisiin, luustoon, niveliin, rustoihin, ihoon, hiuksiin ja hampaisiin, ja saturnusaikana jokin näihin liittyvä ongelma saattaakin pulpahtaa pinnalle. Itselläni alkoivat tänä keväänä yllättäen myös sorminivelet kipeytyä, ja tällä hetkellä vaiva on levinnyt jo ranteeseen niin että arkiaskareet sängynpetaamisesta hampaiden pesemiseen tuottavat kipua. Kyseessä lienee nivelrikko. Minulla ei ole koskaan aiemmin ollut mitään ongelmia minkään luustoon tai niveliin liittyvän asian kanssa, ja ihmettelinkin miten Saturnus nyt sitäkin kautta kolkuttelee. Saturnus toki on kolmannessa huoneessani (Kaksosten huone -> Kaksoset hallitsevat käsiä), mutta se tuntui jotenkin hieman liian kaukaa haetulta. Kunnes muistin, että aina jonkin planeetan energian tullessa aktiiviseksi elämässä jonkin merkittävän transiitin myötä, se myös aktivoi tämän planeetan syntymäkartallamme, merkkeineen, huoneineen ja aspekteineen. Omalla syntymäkartallani Saturnus on Kaksosissa. Saturnusaika siis aktivoi nyt tätäkin sitten näin perin konkreettisessa muodossa. Mahtavaa.

Mutta ei saturnusajan tarkoitus ole antaa ihmisen kitua ja kärvistellä ja hajota atomeiksi odottaessa ikuisuudelta tuntuvan raskaan ajan päättymistä. Halki elämän olen onnistunut säilyttämään uskoni siihen, että kärsimys ei ole koskaan itsetarkoitus. Se on tie. Saturnus voi viedä meidät pohjalle, mutta vain siksi jotta näkisimme mikä siellä on vialla. Missä on mätää? Mikä ei ole kestävää ja todellista? Missä on yritetty vilunkipeliä ja mennä sieltä missä aita on matalin? Mitä ei ole haluttu kohdata? 

Harvoin saturnusaikana aktivoituvat asiat ovat yllätys. Tyypillisesti kyseessä ovat asiat, jotka ovat ilmoitelleet itsestään erilaisin hienovaraisin tavoin jo pidemmän aikaa, mutta emme ole halunneet kiinnittää niihin huomiota. Periaatteessa kyse on samasta asiasta, kuin että kannattaa mennä hammaslääkäriin silloin kun tuntuu ajoittain pientä vihlontaa, eikä odottaa että tuska on niin sietämätön ettei sitä voi kestää enää hetkeäkään. Koska silloin on juurihoidon paikka, ja lääkärinä itse Saturnus - ei puudutusta. Yleensä pienet merkit ovat kertoneet meille jo pitkän aikaa mikä elämässämme vaatii oikaisua, korjaamista tai luopumista kokonaan. Se voi olla ihmissuhteiden, työn, asumisen tai terveyden alueella, missä hyvänsä. Saturnus vie meidän perusrakenteiden äärelle, jotta voisimme korjata mikä niissä on vikana, jotta voisimme kohdata epämieluisat asiat joita olemme halunneet vältellä ja jotta voisimme vihdoinkin nähdä totuuden rakennelmistamme - millä elämänalueella hyvänsä ne sitten ovatkin.

Happamuudestaan huolimatta Saturnus on sitkeä, perusteellinen, keskittyvä, ahkera, vähäeleinen, kohtuullinen, käytännöllinen, rakentava ja raadollisen rehellinen. Kun pääsemme pois itsesäälistä ja saturnusdraamamme emotionaalisista syvänteistä voimme löytää jotain todella oleellista. Jotain sellaista joka on totta, aitoa, kestävää ja arkisuudessaan elintärkeää. Kohtaamalla Saturnuksen paljastamat heikot kohdat, suostumalla nöyrtymään ja näkemään asiat sellaisina kuin ne ovat ja olemalla valmis työskentelemään sen eteen mikä on tärkeää, alkaa saturnusprosessi edistyä ja tilalle rakentuu uusi ja entistä arvokkaampi elämä.

Loppukevennykseksi mainittakoon, että Suomen astrologisella seuralla oli ainakin jossain vaiheessa myynnissä monistetta nimeltä "Niin makaat kuin petaat", johon oli kerätty Saturnukseen liittyviä sananlaskuja. Niitä tässä kulttuurissa riittää! Tähän tapaan:

"Itku pitkästä ilosta."
"Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta."
"Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää."
"Aika aikaa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin." (Kauris-mummoni suosikki.)

Keksi itse lisää...

20.3.2013

Oinaan syvin olemus - sarvipää vai uhrilammas?



Siivosin työpöydän. (Eli nostin kaikki sen päällä huterina torneina notkuvat kamat sängylle, pyyhin pölyt ja laitoin kynttilöitä palamaan, rosmariinia tuoksulamppuun.) Aurinko paistaa kirkkaana silmiin ikkunan läpi, mutta ei vielä lämmitä. Sitä varten ovat nämä kynttilät ja savipannussa höyryävä yrttitee. Tänään on kevätpäiväntasaus ja astrologien aivan oma ja erityinen päivä, nimittäin kansainvälinen astrologian päivä! Samalla Aurinko siirtyi juuri Oinaaseen, joten se on käyttämämme trooppisen eläinradan ensimmäisellä asteella (nollassa oikeastaan vielä), jota myös oinaspisteeksi kutsutaan. Kun Aurinko aloittaa näin vuotuisen kierroksensa eläinradalla, on "astrologinen uusivuosi" ihan osuva nimitys. Nyt on upea hetki aloittaa jotain uutta ja olla täynnä innostunutta ja aloitteellista keväistä energiaa!

Ja jotain uutta tänään sainkin aikaan. Käynnistin arvonnan Facebook-sivullani tuhannen tykkääjän kunniaksi. Osallistua voi yhdellä, kahdella tai kolmella arvalla ja aikaa on maanantaihin 25.3.13 klo 12.00 saakka. Palkintona on kaksi (yksi kullekin voittajalle) 40€ arvoista lahjakorttia astrologiseen tulkintaan.Kun Aurinko näin osuvasti vie huomiomme Oinaaseen, niin eipähän tyydytä vain hieman sohaisemaan aihetta vaan mennään saman tien syvemmälle. Uskoisin että suurin osa ihmisistä ajattelee virheellisesti tähtimerkkejä ihmistyyppeinä ja perustaa käsityksensä näistä merkeistä siihen, millaisia merkkien edustajia lähipiirissä pyörii. Aurinko Oinaista ei ikävä kyllä aina kuule hyvää sanottavaa. On harvinaista, että joku ihminen puhtaasti edustaisi jonkin tähtimerkin laatua, joten kovin suoria johtopäätöksiä ei tuttujen Oinaiden perusteella kannata Oinaan merkistä tehdä.

Pitää osata ymmärtää ero arkkityyppisen Oinas-energian välillä ja niiden ihmisten välillä, joilla Oinas on vahvana syntymäkartalla. Kaikilla meillähän se jossain siellä kartalla lymyilee, ja vaikkei mitään planeettoja tai akseleita Oinaassa olisikaan, kertoo Marsin sijainti sekä Oinaan merkin huonesijainti siitä, millä elämänalueella aloitteellisuus, innostuneisuus, pioneerimäisyys ja pitelemätön vimma ilmentää omaa yksilöllisyyttään ja itsenäisyyttään ilmenee tai tulisi ilmentyä.Vaikka kartalla olisi kuinka vahva Oinas-lataus, aina sitä ei ole helppo ottaa käyttöön tai ilmaista omassa elämässään. Olen tavannut monia Oinaita (yleensä naisia), jotka ovat olleet lähempänä lammasta kuin tuota dynaamista "minä-ensin" -asenteella varustettua sarvipäätä. Jos lapsen Oinas-laatua ei lapsuudessa tueta, ja varsinkin jos se teilataan kokonaan, voi koko loppuelämä mennä itseä etsiessä. Vaikka Oinaan perusteema on elää todeksi "Minä Olen", näissä tapauksissa se toteutuukin muodossa "Kuka minä olen?".

Aivan äskettäin asiakkaanani oli henkilö, jolla oli keskitaivaalla Aurinko ja Kuu Oinaassa yhtymässä Marsiin. Nousumerkkinä omanarvontuntoinen Leijona. Älkäähän hätäilkö vielä tekemään tulkintaa, tässä esimerkissä nimittäin toteutuu sellainen seikka, joka joskus on tuntunut kohtaamieni ihmisten kohdalla olevan ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Kyseessä ei ollutkaan räiskähtelevää tulienergiaa säkenöivä yksityisyrittäjä, vaan koko elämänsä itseään, omaa suuntaansa ja olemassaolon oikeutusta etsinyt henkilö. Kun vanhempi tai vanhemmat ovat vielä olleet vahvoja Oinas-merkin edustajia, ja syystä tai toisesta olleet sekä sokeita lapsen tarpeille, että valjastaneet lapsen voiman omaan käyttöönsä, on tuloksena usein uhrilammas, joka ei edes halua olla Oinas, koska kaikki Mars-energiaan liittyvä tuntuu uhkaavalta ja vastenmieliseltä. Väkivaltaisen ja arvaamattoman vanhemman tahtoonsa alistaman Oinas-lapsen ainoa keino saada rakkautta ja hyväksyntää on olla kiltti, hiljainen ja pyyteetön - siis kieltää ja unohtaa kokonaan oma todellinen luontonsa. Myöhemmällä iällä elämää etsiessä on vaikea hyväksyä saati alkaa toteuttaa itseään, sillä negatiivisesti Mars/Oinas-energiaa ilmentänyt vanhempi on kauhukuvana mielessä. Tämä samainen asiakas kysyi minulta tulkinnan lopussa aivan loistavan kysymyksen. "Kuva jonka olen saanut Oinaasta lapsuudessani on niin kielteinen, eivätkä muutkaan tuntemani Oinaat ole olleet mitään mukavia ihmisiä, joten kerro minulle, millainen Oinas voi parhaimmillaan olla?" Jos olet Oinas (jonka elämäntehtävä on kasvaa siksi kuka on), on äärimmäisen tärkeää saada mieleensä malli tai esikuva siitä, mitä se oman Auringon (=minuus, elinvoima, motivaatio) laatu parhaimmillaan edustaa. Muuten voi käydä niin, että jää vain statistin rooliin omassa elämässään, eikä koskaan pysty todella kokemaan olevansa se kirkkaana loistava tähti, joka oinasauringon alla syntynyt parhaimmillaan voi olla.

Oinaan laatu on täynnä keväisen raakaa voimaa, sitä energiaa joka saa valtavan transformaation aikaan luonnossa. Se on kirkkaana silmiin paistavaa valoa, joka saa lumet sulamaan ja pakottaa pienet versot jättämään turvallisen lepotilan ja nostamaan päänsä mullasta uteliaina, rohkeina ja seurauksista välittämättä. Oinaassa kiteytyy synnytyksen ja uuden syntymän teema. Kehittynyt Oinas-energia on intuitiivista, ilmaisuvoimaista, nopeaa, rohkeaa ja suorasukaista. Arkkityypppisiä Oinas-hahmoja ovat peloton ja ihanasti omanarvontuntoinen Pikku Myy, joka laukoo totuuksia muiden mielipiteistä piittaamatta sekä Jeanne D'Arc, tuo palavasieluinen soturi, joka antoi sisäisen visionsa kuljettaa ja johdattaa ilman kompromisseja.

Aloitteellisuus, dynaamisuus, toimeliaisuus ja lapsenkaltainen teeskentelemättömyys sekä aitous ovat parasta Oinasta. Oinas on henkinen, aatteelleen omistautuva ja kaikkensa antava. Oinas-energia on itsenäistä, luovaa, vapaata ja riippumatonta. Idealismi ja jopa naiivi sinisilmäisyys saattaa sävyttää Oinas-luonnetta ja tehdä ihmisestä hyvin vilpittömän, puhdassieluisen ja nöyrän. Oinaalla on oltava oma missio ja kaikkein tärkeintä on että hän saa kokea voivansa olla sitä mitä on ilman arvostelua, rajoittamista tai pilkkaa. Moni Oinas hakee koko elämänsä rauhaa ja tasapainoa, mutta se ei voi toteutua kieltämällä oman luontonsa tai olemalla jotain mitä ei ole. Tällainen Oinas toivoo saavansa edes jossain vaiheessa elämäänsä kokea tyyneyden omassa sisimmässään - sen tilan kun ei enää tarvitse taistella oman olemassaolonsa oikeutuksen puolesta tai puolustautua kärsittyjä vääryyksiä vastaan. Tällöin Oinas voi keskittyä siihen mikä hänen elämässään on tärkeintä: uusien polkujen luominen omien askelten alla. Tärkeintä mitä Oinas voi tässä elämässä saavuttaa on kokea joka solullaan: "Minä olen - ja se mitä olen on erittäin ok!" 

30.1.2013

Syntymäkartan Ruma ankanpoikanen


Jos olet ollut astrologian tai jonkin muun itsetuntemusmenetelmän kanssa tekemisissä, olet varmasti tutustunut ajatukseen, että kohtaamalla haasteen se muuttuu valmiudeksi. Meillä astrologeilla on usein tapana ruotia karttaa arvioimalla sen erilaisia haasteita ja valmiuksia. Tiettyjä kuvioita nimitetään haasteellisiksi ja on myös niin sanottuja valmiusaspekteja. Ei ihme että kun astrologi päästää suustaan esimerkiksi lauseen "sinulla on täällä Pluto neliössä Venukseen", niin asiakas älähtää ja kysyy onko se hyvä vai paha. Koska haastehan on kaunisteltu muoto vaikeasta, ja tarkoittaa oikeasti ongelmaa eli pahaa, ja valmius sen sijaan luonnollisesti on jotain toimivaa ja onnellista eli hyvää.

Vai kuinka?

Eli jos syntymäkartalla on paljon vaikeita aspekteja (neliöitä, oppositioita ja kvinkunsseja) ja planeetat ovat sijoittuneet luonteelleen kerrassaan kelvottomiin merkkeihin ja huoneisiin, niin kyseessä on ilman muuta vaikea elämä ja vaikea ihminen? Onnellisten tähtien alla syntyneet (hyvät planeettasijainnit ja hohdokkaat aspektit - pääasiassa kolmioita ja sekstiilejä) sitten vain nauttivat elämästä ja saavat aikaan juuri sitä mitä pitikin?

Aivan niin, eihän se näin mene. Mikään merkki, planeetta tai aspekti ei itsessään ole hyvä eikä huono. Astrologisesta kuviosta tekee hyvän tai huonon se, miten siihen suhtautuu ja miten sitä käyttää. Sama pätee transiitteihin ja koko astrologiaan. Syntymäkartan nähdessään astrologi voi päätellä tietyistä seikoista että kyseessä on jotakin ongelmallista (haaste), mutta sitä ei voi tietää, miten kyseinen ihminen tähän ongelmaan suhtautuu ja miten hän on sen kohdannut. Haaste voi olla hengenpelastaja, luovuuden lähde tai elämän suurin voimavara ja valmius voi olla haaste, ontto lupaus tai pelkkä kalvamaan jäänyt, lunastamaton mahdollisuus.

Mieleen tulee kaksi tapausta, jotka mielestäni valottavat hyvin tätä asiaa. Vuosia sitten vastaanotolle ilmestyi vanhempi naishenkilö, jonka karttaa tutkiessa huomioni kiinnittyi Neptunuksen ja Marsin yhtymään Neitsyessä. Nousumerkkinä oli Vaaka ja Venus yhtymässä Aurinkoon Kaloissa. Kuka tahansa astrologista symboliikkaa tunteva olisi voinut vetää niistä johtopäätöksen, että hän on miellyttämishaluinen, ylikiltti ja kyvytön pitämään puoliaan. Oletusten tekeminen ja asiakkaan määritteleminen eivät kuulu psykologiseen astrologiaan, joten kysyin häneltä millainen suhde hänellä on aggressioon ja miten hän ilmaisee suuttumusta. Kysyin myös tunteeko hän usein jäävänsä jalkoihin tai että muut hyväksikäyttävät hänen kiltteyttään. Nainen purskahti iloiseen nauruun ja sanoi silmät säteillen, että vuosikausia se oli todellinen ongelma hänelle. Vaikka hän oli kuinka hyvä ja auvulias toisia kohtaan, kukaan ei koskaan vastannut hänen kiltteyteensä samalla mitalla. Sen sijaan hän tunsi itsensä riistetyksi, pettyneeksi ja avuttomaksi. Kunnes jotain tapahtui. Hän kertoi tiedostaneensa alitajuisen mallinsa alentaa itseään ja valjastaa energiansa muiden käyttöön pystymättä edes ilmaisemaan kiukkua, joka olisi auttanut vetämään rajat ja herättämään kunnioitusta muissa ihmisissä. Vanha toimintamalli ei voinut enää jatkua.

Haasteesta tietoiseksi tuleminen käynnistää muutosprosessin, josta ei ole paluuta. Vaikka kehitys pitää usein sisällään muutamia takapakkeja ja vanhan kaavan toistamista "kerran vielä", ei asian syvällinen oivaltaminen salli meidän enää palata vanhaan. Mikäli junnaat paikoillasi omassa haasteessasi tai et vain tunnu pääsevän eroon jostakin ongelmastasi, et ole vielä tiedostanut sitä mistä siinä on kysymys. Usein luulemme että tiedämme, vaikka kyse on vain tiedostamisen ensiaskelista, ongelman havaitsemisesta. Tietäminen ei ole tiedostamista, ja ilman tiedostamista ongelma ei parane, vaikka kuinka hakisit siihen hoitoa, työstäisit itseäsi ja työskentelisit asian kanssa. (Huom! Khiron -teema: tietoisuuden parantava voima - ymmärtämällä omia haavojaan ihminen käynnistää paranemisprosessin, joka etenee sitä mukaa kun valo valtaa tiedostamattoman pimeitä nurkkia.)

Tarinan opetus piilee siinä, että jokin mikä on ollut meille haasteellista 20-vuotiaana, ei välttämättä ole meille ongelma enää 60-vuotiaana. Syntymäkarttaa tutkimalla näemme vain että tiettyihin teemoihin liittyy jotakin latautunutta tai hankalaa, mutta emme sitä miten ja milloin henkilö tämän haasteen oivaltaa kääntää vahvuudekseen, vai oivaltaako koskaan.

Toinen oivallinen esimerkki on lähempää ja varmasti monelle lapsiperheen arkea pyörittävälle vanhemmalle tuttu. Kyseessä oli nainen, jolla oli melkoisen voimakkaat kuviot antamassa lisäpotkua Oinas-Merkuriukselle oppositiossa Marsiin ja Uranukseen. Arvannette että hänellä oli temperamentti, joka kuohahtaessaan kiihtyi nollasta sataan ja aivan huomaamatta astiat saattoivat sinkoutua päin seinää alleviivatessaan kiihkeää (ja kovaäänistä) sanallista viestintää. Nainen oli onneton ja kertoi vihaavansa tätä "Oinasta" itsessään ja yrittäneensä kaikkensa jotta saisi sen ellei kokonaan irti itsestään, niin ainakin hieman hillittyä. Kun yrität saada jotain itsestäsi pois, se jää. Kun inhoat jotain etkä voi hyväksyä sitä osaksi itseäsi, et pysty sitä koskaan muuttamaan. Halutessasi luopua jostakin, sinun täytyy ensin omistaa se. 

Jos muutoksen ensimmäinen askel on tiedostaminen, niin toinen askel on hyväksyminen. Karu juttu, mutta jokainen joka on yrittänyt "tulla paremmaksi ihmiseksi" tietää mistä on kysymys. On välttämätöntä hyväksyä ei-toivottu piirre osaksi itseä ennen kuin se voi muuttua. Useampien tapaamisten jälkeen alkoi uusi näkökulma saada jalansijaa. Loppukeskustelussa hän saattoi jo sanoa, että juuri tämä puoli hänessä on se, joka on pitänyt hänet hengissä. Hän alkoi kunnioittaa sitä itsessään ja tuntea jopa kiitollisuutta siitä, että hänellä oli kyky ilmaista itseään salamannopeasti ja kyseenalaistamatta tunteitaan. Oivallus siitä, että juuri tämän piirteen ansiosta hän oli onnistunut pääsemään irti kahdesta tuhoisasta ihmissuhteesta ja puolustamaan itseään pelottomasti vaikeissa tilanteissa, saattoi käynnistää muutosprosessin, jota hän oli turhaan yrittänyt tehdä halveksimalla ominaisuuttaan, joka itseasiassa oli samanaikaisesti yksi hänen suurimmista valmiuksistaan.

Kaikki astrologiset tekijät voivat olla haasteellisia, ja kaikkiin kuvioihin kätkeytyy valmius, joka vain odottaa löytymistään. Katso karttaasi tänään uusin silmin. Mikä siellä on sellaista josta et pidä tai minkä mieluusti muuttaisit? Mieti uudestaan. Mikä on se voimavara tai kyky, joka tämä ongelma on kuoriutuessaan, otettaessa käyttöön tietoisesti ja korkeammassa potentiaalissaan? Mitä jos karttasi/luonteesi/elämäsi inhokki onkin vain ruma ankanpoikanen, joka ei ole vielä oivaltanut todellista olemustaan?

5.1.2013

Parempia aikoja odotellessa


Uusi vuosi, uusi mahdollisuus. Monelle uuden vuoden alkaminen edustaa uutta aloitusta. Edessä on kirjoittamaton paperi, maalaamaton taulu - 365 tyhjää ja ennalta määräämätöntä sivua lisättäväksi elämäntarinaan. Uusi vuosi voi kuvata aloittamista puhtaalta pöydältä, sytyttää toivon siitä että menneisyyden haasteet ja harhat olisivat jo taakse jäänyttä tarpomista, ja edessä siintäisi valoisa, koskematon ja tahraton uusi elämä. Muutos.

Terapiatyössäni keskeisin ja lähes jokaisen asiakkaan kanssa muodossa tai toisessa esiin nouseva teema on muutos. Mutta mitä on muutos? Kasvua ja kehittymistä? Parempaa onnea? Enemmän rahaa, terveyttä ja aiempaa paremmin käyttäytyvä kumppani? Monet meistä jäävät "muutoskoukkuun" ja odottavat suurta elämänmuutosta kuin Jaska Jokunen Suurta Kurpitsaa. Siihen voi mennä koko elämä. Yleensä tämä tapahtuu joko niin, että elämä nähdään pelkkänä temppuratana ja henkisenä punttisalina. Itseä pitää jatkuvasti hioa ja kehittää ja parantaa, jotta lopulta voisi olla valmis, valaistunut ja onnellinen. Tai vaihtoehtoisesti siten, että toivoo ja odottaa itsen ulkopuolisten asioiden muuttuvan kuin taikaiskusta. Että tulisi ihme, joka muuttaisi sen mitä on siksi mitä ei ole. Oli niin tai näin, molemmille yhteistä ovat kysymykset: Milloin tämä sinnittely oikein loppuu? Milloin se oikea elämä alkaa? Milloin koittaa paremmat ajat? Milloin voin taas olla onnellinen?

Eikö näitä juuri astrologian avulla yritetä selvittää? Milloin päättyy Saturnuksen neliö Kuulle, milloin Pluton oppositio Venukselle on ohi? Meneekö vielä monta vuotta Uranuksen kourissa, vai joko pian helpottaa? Milloin saapuvat sellaiset kuviot, jotta se oikea elämä voisi alkaa tämän jatkuvan odottamisen sijaan? 

Vastauksia viimeiseen kysymykseen on kaksi. Voit valita suosikkisi. 1.) Nyt. 2.) Ei koskaan.

Olin vuosia sitten Jari Sarasvuon seminaarissa, ja vaikken tuosta "jos ei pysty on pakko" -tyyppisestä valmennusasenteesta pidäkään, yhdestä asiasta olin ainakin samaa mieltä. Energinen muutoskonsultti nimittäin julisti provokatiivisesti yleisölle: Jos et ole onnellinen nyt, et ole onnellinen koskaan.

Kuulostaako kamalalta? Mutta kun juttu on niin, että ei ole mahdollista olla onnellinen muuta kuin nyt. Jos et ole onnellinen nyt, et ole sitä tulevaisuudessakaan, koska tulevaisuutta ei ole. On vain nyt. Nyt. Nyt. Nyt. Ja nyt. Voit käyttää nyt -hetkesi surkuttelemalla surkeaa ajanlaatuasi (joka onneksi näyttäisi vuonna 2018 hiljalleen päättyvän) ja odottamalla aikaa parempaa. Toisinaan tuntuu kuin ihmiskuntaa vaivaisi krooninen tyytymättömyys, jonka aiheuttaa väärinkäsitys siitä, että elämän pitäisi olla jotain muuta kuin mitä se on. Katsoin joskus yhdeksänkymmentäluvulla televisiosta suosikkisarjaani nimeltä "Sisters", jossa näyttelijä Sela Ward esitti boheemia alkoholisti-taiteilijaa. Eräässä jaksossa terapeutti antoi hänelle tehtäväksi hokea lausetta: "My life is my life." eli "Elämäni jota elän on elämäni." Se voi kuulostaa täysin mitättömältä ja merkityksettömältä lauseelta, niin kuin kaikki suurta elämänviisautta sisäänsä kätkevät sutrat, mutta sillä hetkellä se tuntui avautuvan koko syvyydessään, ja ymmärsin jotain mitä en ollut aiemmin tajunnut.

Elämäni elämä on elämäni. Tämä on se elämä jota odotat. Voit olla onnellinen vain nyt. Tämä ei ole harjoitus. Sinä et istu takahuoneessa odottamassa esiriipun avautumista ja sen oikean elämän alkamista. Tai jos istut, niin huono homma, koska elämäsi on siinä takahuoneessa, niiden verhojen takana, mutta se jää sinulta huomaamatta, koska odotat se olevan jotain muuta kuin mitä se on. Kun tutkimme aikaa ja ajanlaatua astrologian avulla, haksahdamme helposti illuusioon siitä että jossakin vuosien päässä odottaa ihana tulevaisuus, ja kunhan vain saa sinniteltyä tämän kirotun haastevaiheen läpi, niin johan alkaa elämä taas maistua siltä miltä pitääkin. Mutta kun ei. Mikään transiitti ei voi estää meitä olemasta onnellinen juuri nyt, eikä mikään transiitti - koskaan - tule tekemään meitä onnelliseksi jossakin tulevaisuudessa.

Hyvää uutta vuotta 2013 rakkaat lukijat! Tämä hetki on uusi mahdollisuus. Tee hyvä valinta.